torstai 24. tammikuuta 2013

Aika rauta, aikarauta.

Tulipa pätkä. Meinaan aikamoinen tauko. Ei tehnyt pahaa, ainakaan pääni sisukselle. Oli jotenkin niin hirvittävästi muuta ajateltavaa, etten tehnyt muuta, kuin kaivelin luonnoksista sopivaisia bloggautusaihioita. Niistä rakentelin päivän aiheeseen soveliaita muunnoksia. Tai kierrätin vanhoja juttuja, kuten moni muukin. Mutta täällä ollaan taasen teidän kiusananne! Heleijaa!

Todella. Ravitsemus on tunteiden suuri erämaa. Tunteita tuntuu piisaavan joka lähtöön. Varsinkin lähtöön. Ja minulla on sellainen kutina, että kaikki ovat halunneet keksiä pyörän uudelleen ja mielellään vielä omalla nimellään! Sen jälkeen pyritään tuotteistamaan koko hoito, yritetään hyötyä mahdollisimman paljon rahallisesti ja saada mammonaa, mainetta ja kaupanpäällisiksi vielä vaikka ikuinen nuoruus, punaviiniä ja joukoittain ihailijoita, varauksettomia sellaisia. Kritiikin kesto on nollaakin alempana ja sen jälkeen kirveet lentelevät kiurujen lailla kevätsäässä. No, mitäs näistä, viirapäistä. Antaa paukkua vaan.

Minua kyllä huolettaa enemmän se, mitä mainostoimistoissa ja mediassa puuhataan. Ajoittain ajelehtiin lehtiin niin hiton huonosti tarkistettua tietoa, että pää on haljeta. Kun sitä tietoa nimittäin alkaa lähemmin tarkistelemaan. Tätä levinnäisyyttä harrastaa jopa teeveesee että Helzinsky Pravda. YleTieteen laatuisiin ohjelmiin olen yrittänyt luottaa, mutta ajoittain sieltäkin löytyy shaissea. Miksipä ei. Kun ihminen ei kertakaikkiaan voi olla kaikkien alojen asiantuntija, vaikka niin luuleekin. Ja nykypäivänä näyttää yleissivistyksen katoaminen olevan enemmän kuin todennäköistä. Johtuneeko sitten iankaikkisista supistuksista koululaitoksessa, ettei vaan tule älykköjä "huonommasta kansasosasta". Ei helvetti, nythän tämä menee politiikaksi. Seis, tahdon ulos!

Kuten eilen kintaalla twiittasin, niin todellakin istuin Tri A.Heikkilän oven takana. SEN Heikkilän, sen Pellinki-dietin. Eikun siis ortopedin. Piti taluttaa avioliiton kautta saatu lisäosa kuulemaan maksusta se sama asia, jota olen miehissä muutaman muunkin lääkärin kanssa tolkuttanut. Venyttele, koska kroppa on jumissa. Kaikin puolin jumissa... mutta kun suomalaiselle miehelle pitää olla auktoriteetti ja komentaja, ennen kuin uskoo. Ei riitä, että naisväki naputtaa ja tolkuttaa kansankielellä niitä asioita, mitä sitten auktoriteetti vartissa kertoo rahalla sille herralle. Juu. Että tuli parit yksinkertaiset venyttelyohjeet ja kasa paperia. En ängennyt huoneeseen kättelemään tai kertomaan, että kenkä olen. Ei kuulu tapoihin. Tosin sen verran lentsuinen olen, että ei huvittanut tartuttaa tätä enenevästi eteenpäin. Tyydyin aivastelemaan nenäliinaani ulkopuolella. Nyt uppoaa tuohon hiilarisietoiseen myös itsekin hänelle suosittelemani vitamiinit. Kiitos avusta, Antti!

Mutta mikä näin aurinkoisen ja suloisen aamun sulostuttajaksi? Herrain herkuksi, kuningasten ruoaksi tahi makuhermojen hellijäksi? Koska haisti ja maisti on hukkuteillä, tarvitaan järeämpiä herkkuja. Ensinnäkin C-vitamiinpommi HAPANKAALIA, kourallinen tai kaksi, puristettuna kuivahkoksi, pannulla voissa pyöräytettynä, pari-kolme siivua meetwurstia, vähän bratwurstia ja kananmuniakin kolme. Kananmunista sotketaan maukas munakastaikina, johon silvotaan nuo lihatuotteet, chiliä hirveä pätkä taikka kaksi, rippunen suolaa ja pippuria, suolaa vain jos tarvitsee sekä raastettua inkivääriä ja piparjuurta. Johan saa lentsu kyytiä, kun tuon annoksen iäntäkohin heittelee. Kyytipojaksi ihan kahveeta vaan. Halpa tarjouskahvi kelpaa oivallisesti. Ei tarvitse lähteä hifistelemään millään kissanpaskakahvilla, LUOMU, jos ei taho eikä ole rahaa.

Mutta nyt evään tekoon ja sen jälkeen valokuvauskone ja avioliiton kautta saatu lisäosa matkaan, koiria erimittaisiin remmeihin ja sen jälkeen hankeen reuhaamaan koko sakki.
Hitsi, meinasi unohtua tämmöinen! Osallistukaa ihmeessä! Pihabongaukseen, se on hauskaa. Lintukirjaa vaan lainaamaan kirjastosta.
Lähetä kommentti