Luottoa, totuuksia ja tajutonta virtaa
Tässä sairauden vaiheessa, eli jossain vaiheessa ja joka tapauksessa, sitä joutuu ravitsemusterapeutille. Siis ra-vit-se-mus-te-ra-peu-til-le. Piti ihan tavata, kun on niin vaikea sisäistää tuo nimike.
Jep. Olen siis menossa kartoittamaan ruokatottumuksiani kyseiselle matoselle. Totesin kyllä, että taidan vähän vielä siirtää asiaa etiäpäin. Ovella tuli sellainen tuntuma, että taitaa olla turha hänen työnsä, jos minun käyntinikin turhaksi jo ennen ajanvaraamistakin muuttuu. Tuli ensimmäinen erimielisyys heti siinä keskustellessa. Hän ei kuulemma usko koko hiilihydraattien vähentämiseen, koska kuitujen saanti ei ole siinä riittävän suurta. Kasvikset eivät sisällä kuitua, vaan vettä ja vähähiilihydraattinen ei sovi kenellekkään painonpudotusruokavalioksi. Olo oli kuin olisi ollut H keskellä tietä...! HÄN pyhyydessään noudattaa vain virallisterveellistä.Vatsa ei toimi ilman KUITUJA. Kun kerroin, että kyllä minulla vatsa toimii ja voi hyvin, vaikken pahvilaatikoita pistelekään puurona ja leipänä tuon tästä. Ei närästä eikä röyhtäytä, ei ummeta eikä paska lennä varpusparvena. Vatsa toimii normaalisti. Katsoi minua, kuin olisin ollut ruttotautinen.
Minä tietenkin loihe lausumaan, että mitä, että?! Miten on selitettävissä sitten alati heittelehtivät sokeriarvot tällä virallisella, jatkuva nälkäisenä kärvistely ja pahantuulisuus sekä monta muuta omituista seikkaa. Pelkästään kuituja saadakseni minä en suostu syömään ensimmäistäkään viljatuotetta, joka tekee verestäni sokerilientä. Hänellä oli selitys heti lautasella: verensokerin nousu ja insuliinimäärien lisääntyminen johtuu YLIPAINOSTA!
Ristus notta! Varmaan johtuukin, mutta kun tämä ylipaino on tullut leikkiessä virallisterveellisen ruokavalion painonpudotusmalleilla, jotka ovat mielestäni vähintäänkin kyseenalaiset, koska nälkä on siinä aina vieraanamme ja kärvistelyltä en ole välttynyt koskaan. Hänen mielestään syön enemmän lihaa. Väitin vastaan, etten syö enemmän lihaa, vaan myös voita, kermaa ja punaista maitoa on tullut ruokavalioon sekä kalaa ja kasviksia hiilarimättöjen sijaan. Mättöaikoina saattoi mennä hiilarisörsseliä ihan satasella. Eurolla. Ja kohta oli taaaaaas nälkä. Täti oli sitä mieltä, että virallisterveellinen on turvallinen. Kysyin, että millä mittareilla ja mitkä tutkimukset niin väittävät. Heitteli siihen potaskaa. Ja sanoin, että kolesterolitutkimuksetkin on maksettu jo valmiiksi, että statiinit menisivät kaupaksi ja teollisuus saa rahalla tutkimustuloksia mielin määrin, juuri niin kuten haluavat. Eli jos halutaan rypsiöljylle markkinoita, tehdään tutkimus, jossa osoitetaan sen ylivertaisuus muihin rasvoihin nähden. Samoin tähän mennessä ei ole pitävästi pystytty todistamaan voin haitallisuutta elimistöllemme. Olemmehan me sekaravintoa käyttäviä eläimiä, kuten villisiat ja karhut. Raatoja vaan kehiin, juu. Hymyilin päälle. Viljaa ihminen on käyttänyt kymmenisen tuhatta vuotta, eläinrasvoja miljuuna vuotta. Jos ihmisen elimistö olisi tarkoitettu käyttämään viljatuotteita, niin mahoja pitäisi olla kaksinkertainen määrä. Jos taas ruohoa syömään, niin mahoja pitäisi olla saman verran kuin lehmällä. Ja päivällä pitäisi ruoan jälkeen päästä märehtimään syöty ruoka. Kittana hiljeni hetkeksi.
Nykysyömisellä syön kolme kertaa päivässä (sooosooooo! aivan liian harvakseltaan!!!kommenteerasi luikku) Eikä siinä välissä ole nälkä. Koskaan. Paitsi, jos erehdyn runsas- ja huonohiilariseen. Ja olo on vireä, pirteä ja jaksan sairaudestani huolimatta olla mukana "jutuissa". Mutta, jos sorrun ns. entiseen syömiseen, jota aika ajoin sattuu, niin olo on todella tukkoinen ja väsynyt. Turvottaa. Eikä a-mel auta.
Luulen, etten taida vaivautua tädin juttusille. Ihan vähän puistattaa tuommoinen tuputus, vaikka kuulemma ratkaisukeskeistä ravintoterapiaa onkin. Sillä ei ole minulle ratkaisuja. Varsinkaan, jos terapisti ei voi hyväksyä poikkeuksia mihinkään suuntaan "ruoka"valiomallissaan.
Menenkin tässä kiskaisemaan epäterveellisen aamiaiseni: turkkilaista jugua 1,5 dl, saman verran marjoja ja kahvin punaisella maidolla sekä keitetyn munan. Päivällä ajattelin pistellä täytettyä kesäkurpitsaa tai kaalisoppaa, joissa on molemmissa lihaa. Täytetyssä kesäkurpitsassa on päällä vatkattua kananmunanvalkuaista, jossa on vähän juustoraasttetta mausteena (keltuaiset tuli jo käytettyä).
Myöhemmin ajattelin syödä taas joko soppaa tai kesäkurpitsaa. Molempien kanssa kurkkusalaattia, tomaattia ja jälkkäriksi marjasmoothieta. (Että mää inhoan tuota sanaa "smoothie"!! Mutten ole parempaakaan kekannut.) Marjasmoothiessa siis joko ab-piimää tai jugua desi ja loput marjoja. Ihan sikaepäterveellistä! Kun ei ole niitä kuituja!!
(Aika lommoposkelle on sovittu. Perästä kuuluu sanoi torvensoittaja. Virvelinvavalta menee leseet väärään kurkkuun, kun näkee ruokapäiväkirjani...)
Jep. Olen siis menossa kartoittamaan ruokatottumuksiani kyseiselle matoselle. Totesin kyllä, että taidan vähän vielä siirtää asiaa etiäpäin. Ovella tuli sellainen tuntuma, että taitaa olla turha hänen työnsä, jos minun käyntinikin turhaksi jo ennen ajanvaraamistakin muuttuu. Tuli ensimmäinen erimielisyys heti siinä keskustellessa. Hän ei kuulemma usko koko hiilihydraattien vähentämiseen, koska kuitujen saanti ei ole siinä riittävän suurta. Kasvikset eivät sisällä kuitua, vaan vettä ja vähähiilihydraattinen ei sovi kenellekkään painonpudotusruokavalioksi. Olo oli kuin olisi ollut H keskellä tietä...! HÄN pyhyydessään noudattaa vain virallisterveellistä.Vatsa ei toimi ilman KUITUJA. Kun kerroin, että kyllä minulla vatsa toimii ja voi hyvin, vaikken pahvilaatikoita pistelekään puurona ja leipänä tuon tästä. Ei närästä eikä röyhtäytä, ei ummeta eikä paska lennä varpusparvena. Vatsa toimii normaalisti. Katsoi minua, kuin olisin ollut ruttotautinen.
Minä tietenkin loihe lausumaan, että mitä, että?! Miten on selitettävissä sitten alati heittelehtivät sokeriarvot tällä virallisella, jatkuva nälkäisenä kärvistely ja pahantuulisuus sekä monta muuta omituista seikkaa. Pelkästään kuituja saadakseni minä en suostu syömään ensimmäistäkään viljatuotetta, joka tekee verestäni sokerilientä. Hänellä oli selitys heti lautasella: verensokerin nousu ja insuliinimäärien lisääntyminen johtuu YLIPAINOSTA!
Ristus notta! Varmaan johtuukin, mutta kun tämä ylipaino on tullut leikkiessä virallisterveellisen ruokavalion painonpudotusmalleilla, jotka ovat mielestäni vähintäänkin kyseenalaiset, koska nälkä on siinä aina vieraanamme ja kärvistelyltä en ole välttynyt koskaan. Hänen mielestään syön enemmän lihaa. Väitin vastaan, etten syö enemmän lihaa, vaan myös voita, kermaa ja punaista maitoa on tullut ruokavalioon sekä kalaa ja kasviksia hiilarimättöjen sijaan. Mättöaikoina saattoi mennä hiilarisörsseliä ihan satasella. Eurolla. Ja kohta oli taaaaaas nälkä. Täti oli sitä mieltä, että virallisterveellinen on turvallinen. Kysyin, että millä mittareilla ja mitkä tutkimukset niin väittävät. Heitteli siihen potaskaa. Ja sanoin, että kolesterolitutkimuksetkin on maksettu jo valmiiksi, että statiinit menisivät kaupaksi ja teollisuus saa rahalla tutkimustuloksia mielin määrin, juuri niin kuten haluavat. Eli jos halutaan rypsiöljylle markkinoita, tehdään tutkimus, jossa osoitetaan sen ylivertaisuus muihin rasvoihin nähden. Samoin tähän mennessä ei ole pitävästi pystytty todistamaan voin haitallisuutta elimistöllemme. Olemmehan me sekaravintoa käyttäviä eläimiä, kuten villisiat ja karhut. Raatoja vaan kehiin, juu. Hymyilin päälle. Viljaa ihminen on käyttänyt kymmenisen tuhatta vuotta, eläinrasvoja miljuuna vuotta. Jos ihmisen elimistö olisi tarkoitettu käyttämään viljatuotteita, niin mahoja pitäisi olla kaksinkertainen määrä. Jos taas ruohoa syömään, niin mahoja pitäisi olla saman verran kuin lehmällä. Ja päivällä pitäisi ruoan jälkeen päästä märehtimään syöty ruoka. Kittana hiljeni hetkeksi.
Nykysyömisellä syön kolme kertaa päivässä (sooosooooo! aivan liian harvakseltaan!!!kommenteerasi luikku) Eikä siinä välissä ole nälkä. Koskaan. Paitsi, jos erehdyn runsas- ja huonohiilariseen. Ja olo on vireä, pirteä ja jaksan sairaudestani huolimatta olla mukana "jutuissa". Mutta, jos sorrun ns. entiseen syömiseen, jota aika ajoin sattuu, niin olo on todella tukkoinen ja väsynyt. Turvottaa. Eikä a-mel auta.
Luulen, etten taida vaivautua tädin juttusille. Ihan vähän puistattaa tuommoinen tuputus, vaikka kuulemma ratkaisukeskeistä ravintoterapiaa onkin. Sillä ei ole minulle ratkaisuja. Varsinkaan, jos terapisti ei voi hyväksyä poikkeuksia mihinkään suuntaan "ruoka"valiomallissaan.
Menenkin tässä kiskaisemaan epäterveellisen aamiaiseni: turkkilaista jugua 1,5 dl, saman verran marjoja ja kahvin punaisella maidolla sekä keitetyn munan. Päivällä ajattelin pistellä täytettyä kesäkurpitsaa tai kaalisoppaa, joissa on molemmissa lihaa. Täytetyssä kesäkurpitsassa on päällä vatkattua kananmunanvalkuaista, jossa on vähän juustoraasttetta mausteena (keltuaiset tuli jo käytettyä).
Myöhemmin ajattelin syödä taas joko soppaa tai kesäkurpitsaa. Molempien kanssa kurkkusalaattia, tomaattia ja jälkkäriksi marjasmoothieta. (Että mää inhoan tuota sanaa "smoothie"!! Mutten ole parempaakaan kekannut.) Marjasmoothiessa siis joko ab-piimää tai jugua desi ja loput marjoja. Ihan sikaepäterveellistä! Kun ei ole niitä kuituja!!
(Aika lommoposkelle on sovittu. Perästä kuuluu sanoi torvensoittaja. Virvelinvavalta menee leseet väärään kurkkuun, kun näkee ruokapäiväkirjani...)
Kommentit
Substantiivit
1. hurmuri (arkikielessä)
2. supliikkimies
3. pirtelö
-Massu
Mutta hurmuri lasissa on jolloinkin ihan kiva nimitys.
-Massu
Sami Uusitalo
Ovat kuulemma suurimmaksi osaksi vettä. Niin minäkin. :P
-Massu
Eniten ketuttaa toi, että asiakasta ei edes kuunnella! Jos toinen sanoo, että näin on hyvä olla, niin miksi pitäisi väkisin muuttaa siihen suuntaan, jolla on paha olla? Mitäs terapiaa se sellanen on? Shokkihoitoa vai?
T: Ra-vit-se-mus-te-ra-peut-ti
Jännityksellä odotan!
-Massu
Todistin akan olevan väärässä. Olin 3kk ulkomailla työharjoittelussa ja sinä aikana jouduin leipälakkoon, koska se pullahötöleipä ei todellakaan putoa alas ja ruisleipäähän siellä ei ollut tarjolla. Samoin töissä sain karppausaamupalaa eli joka aamu oli munaa jossain muodossa tarjolla ja vähintään kerran viikossa pekonia kyljessä. Myös perunan ja pastan käyttö väheni. Nämä muutokset ja säännöllinen ateriarytmi, jota ei ollut kotimaassa, pienensivät ensinnäkin annoskokoa, veivät napostelunhimon ja makeanhimon pois ja hupskeikkaa kun palasin kotiin oli kolmessa, siis k-o-l-m-e-s-s-a kuukaudessa pudonnut 11kg. Liikuntaa ei tullut muuten harrastettua kuin arkiliikuntana töissä ja sitten viikonloppuisin tuli käveltyä tutustumassa paikkoihin. Että se siitä besserwisseri-terapeutista ja sen tarjoamasta laihdutusleikkauksesta.
Kysyin häneltä myös karppauksesta ja hän tarjosi mulle näitä hemmetin nutrilettipussimoskia!! Kiitti, mut ei kiitti. Jos haluan vähähiilihydraattista niin syön sen sitten ihan kunnon ruokana, en minään pussisontana. Vielä olisi aika ensi kuussa, mutta taidanpa perua sen. Hittooko sinne meen kierroksia nostattamaan turhaan.
Sun blogi menee nyt mun kirjanmerkkeihin ja sori mun puheripulikommentti ;)
Kiroilen tämän tuosta tämän virallisen puolen kanssa.
Terapeutti on äärimmäisen tärkeä henkilö kokonaisuudessa.
Ja jos eivät kemiat passaa, niin syntyy juuri tuollainen
tilanne, kuin minkä olen kuvaillut.
Voi hyvin ja puheripuloi, kun siltä tuntuu.
-Massu