Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2012.

Terapeuttista terapiaa terapoitavalle

Vierailin vaihteeksi tervey ..tervausasemalla eli arvauskeskuksessa. Olenhan minä pätkähoidettava. Kokonaisuuttani hoidetaan siis osissa ja tuijotetaan vaan yhteen osaan kerrallaan. Mitä hoitoa semmoinen on. Se on nykyhoitoa, jossa ei varmasti tule huomioiduksi kokonaistilanne. Ja sairauttani hoivaava henkilö, tällä kerralla diabetesta vahtaava, posmitti samat asiat, kuin jo viisi vuotta sitten. Itse asiassa samat asiat puidaan joka vuosi. Rasvan vähentäminen, annoskokojen pienentäminen ja liikunnan lisääminen. Kyllä. Jokainen, ja alleviivaan, JOKAINEN yli kolmetoistavuotias naisenpuolikas tietää varmaan kaiken laihduttamisesta. Kerroin varovasti syömisestäni. Sanoin, että jees, käytän voita. Ja jees, olen lisännyt kasvisten käyttöä. Tunnen lautasmallin ja viimeiset suositukset. Ja sen jälkeen esitteitä, siis jälleen paperisaastetta virallisterveellisen puolesta, penkoessaan hoituri sanoi R-sanan . Kieltäydyin melko kohteliaasti. Niin kohteliaasti kuin paniikkioireiltani kykenin, to

Ravintoon lisää ravintolisää

Suuri idolini Pöpis bloggasi tässä joku tovi sitten laihtumislupausten arvaamattomasta maailmasta. Tyyliin, että kun jätät iltakaljasi juomatta, niin laihdut 10kg ja pääset taivaaseen ilman passia. Tämä herätti minussa sekä hilpeyttä, sääliä että mietteitä. Hilpeyttä siksi, että päivittäinen iltakaljani loistaa taas poissaolollaan kuin uusikuu. Tiedät, että se on siellä vaikkei sitä näy. Sääliä niitä kaikkia tuhansia markkinamiehiä, -naisia ja -osastoja kohtaan, jotka verta hikoillen tekevät töitä panimoteollisuuden, pien- ja mikropanimoitten ja sen sellaisten puolesta, että palkka juoksisi kuin vierre. Mietteitä taas se, että samalla tavoin, mutta himpun verran käänteisesti käännellään ravintolisiäkin framille, kuin maamies siementä peltoon. Ei, älkää kuvitelkokaan, että aion nyt heittää seinään ravintolisäni ja vitamiinipillerini. Kunhan pohdiskelen mielikuvamarkkinoinnin jänskiä, tsykolookisia tolkuttomuuksia. Pöperöproffan blogautus kertoi poisjättämisen ihanasta autuudesta. Sam

Ruusukaalisia unelmia.

Nyt aika moni sanoo, että hyi saatana ja irvistelee. Aivan tasan ja satavarmasti. Ruusukaali on vahvamakuinen ja vaatelias vihannes. Mutta kun sen laitossa onnistuu, niin voi olla kaikki mahat täynnä alle aikayksikön. Löysin paikallisesta SS-marketista pari nyssäkkää hyvännäköistä, pientä ruusukaalia. Ikävä kyllä, ei ollut kotimaista. Samalla mietin, että olisikohan kuitenkin kannattanut miettiä vielä kerran sitä S-Markettien logoa, siinä on selvästi kaksi s-kirjaita. Joten se on meillä täällä kotona joko smarket tai SS-market. Siellä Adolfkin kävisi. Käsittelin pikkiriikkiset kaalit ensin leikkaamalla varovasti kannasta pikku palan, ja poistamalla sen mukana lähtevät päällilehdet. Keitin ne koirille koko satsin, siis ne perkuujämät. Leikkasin myös ruusukaalin pikkuisen kannan ristiin, avittaa kypsymisessä. Ja liotin vielä suolatussa vedessä, jossa oli 2rkl suolaa n. tunnin. Ehkä turhaan, mutta unohtuivat...vaihdoin veden. Kiehautin koko paletin, reilun kilon kaikkiaan, vedessä, jo

Kirjoittamaton laki ja kirjoittamattomat teokset.

Jos kerran on olemassa kirjoittamattomia lakeja, niin minulla on kasapäin kirjoittamattomia kirjoja.Niitä on niin paljon, että voin tituleerata itseäni kirjailijahkoksi. Ei ihan kirjailija muttei paljon puutukaan. Kuin ne kirjat vaan. Ihan pikku puute, mutta mitäs tuosta, niinhän muutkin puolivillaiset tyypit itseään tituleeraavat ties miksikä kaikkien alojen asiantuntijoiksi. Vielä vähän päällekin. Somessa törmää useinkin vastaaviin. Kuka on kirjailija, kuka etuliitteellinen ja kuka ihan vaan pelkkä. Sama juttu asiantuntijoiden kanssa, joiden jalustoja sahataan husovaarnalla ihan tämän tuosta, kun ei ole alan koulutusta, kokemusta, antaa väärää tietoa itsestään tai jopa puhuu ihan selkeetä paskaa. Eikun siis kirjoittaa selkeetä paskaa itsestään ja valaa betonia siihen päälle, että olenpas, kylläpä olen, asiantuntija, ettästiät. Asiaan. Siis ilmoitin, että minulla on kasa kirjoittamattomia kirjoja, juu, kyllä näin on ja paikkansa pitää ja selvä on kuin pläkki. Aloitetaan a-kirjaimella

Hillitöntä menoa, sentään yksi asiallinen järjen äänikin löytyy.

Niin paljon soopaa ja niin paljon puolesta ja vastaan. Kyllästyttää taas tämä rasvapalleroilla heittely, mutta onneksemme meillä on  Pronutritionist , jonka blogista löytyy vieno järjen ääni. Kehotan lukemaan. Tämä tästä tänään, huomenna uudet kujeet.

Ravitsemuskeskustelu syynä suomalaisten kolesteroliarvojen nousuun.

Blink. Blink. Blinkblink. Tuijottakaapa uudelleen tuota otsikkoa. Ja vielä kerran. Mikäs kuva tuli tuommoisesta. Juu. Niin minullekin. Ravitsemuskeskustelu on syypää siihen, että kolesterolit nousee ja ovatkin pompanneet ylöspäin. Entäs sitten. Otsikko on muuten sorvattu suoraan THL -merkkisen instanssin sivuilta, jossa kerrotaan FINRISKI-tutkimuksen tuloksista. Ihmettelen edelleen sitäkin, että tuossa Pohjanlahden toisella puolella ei ravitsemuskeskustelu ole ollut likikään niin vaaraksi kansanterveydelle kuin täällä meidän raukoilla rajoilla. Onko siellä sitten kansa valveutuneempaa, kuin tämä harjastukkainen tolvanajoukko, jota pitää oikein johtamalla johtaa ja ylhäältä käskeä. Minulle uutisointi antoi sen kuvan, että ko. tutkimus on antanut väkeviä todistuksia ylipapeille, jotka ovat valmiit uhraamaan kolesterolin nousun vuoksi aivan kaiken muun. Kuten lisivät ylipainon, diabeteksen, liikkumisen vähenemisen, alkoholinkäytön messevän lisimisen ja sen sellaiset pikkujutut. Kukaan e