keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Ruusukaalisia unelmia.

Nyt aika moni sanoo, että hyi saatana ja irvistelee. Aivan tasan ja satavarmasti. Ruusukaali on vahvamakuinen ja vaatelias vihannes. Mutta kun sen laitossa onnistuu, niin voi olla kaikki mahat täynnä alle aikayksikön.
Löysin paikallisesta SS-marketista pari nyssäkkää hyvännäköistä, pientä ruusukaalia. Ikävä kyllä, ei ollut kotimaista. Samalla mietin, että olisikohan kuitenkin kannattanut miettiä vielä kerran sitä S-Markettien logoa, siinä on selvästi kaksi s-kirjaita. Joten se on meillä täällä kotona joko smarket tai SS-market. Siellä Adolfkin kävisi.

Käsittelin pikkiriikkiset kaalit ensin leikkaamalla varovasti kannasta pikku palan, ja poistamalla sen mukana lähtevät päällilehdet. Keitin ne koirille koko satsin, siis ne perkuujämät. Leikkasin myös ruusukaalin pikkuisen kannan ristiin, avittaa kypsymisessä. Ja liotin vielä suolatussa vedessä, jossa oli 2rkl suolaa n. tunnin. Ehkä turhaan, mutta unohtuivat...vaihdoin veden.
Kiehautin koko paletin, reilun kilon kaikkiaan, vedessä, jossa oli 1rkl suolaa ja 1rkl valkoviinietikkaa. Kiehautus vei noin vartin. Näitä ei kannata keitellä turhanpäiten, etteivät veltostu, kun kypsytellään kuitenkin jatkojalostuksessa vielä lisää.

Sen jälkeen päästiin asiaan. Mietin pitkään, minkä kanssa sopisivat. Kun maku on varsin vaffa. Vähän sinappinen ja pistävä. Siinähän se tuli. Sinappinen. Sinappi saisi markkeerata yhtä ainesosaa. Pieni karvaus tarvitsee kyllä vähän makeutta tasapainottamaan, ehkä omenaa tai päärynää. Jep. Jatkoin prosessia. Lopputuloksena tuli pari oivallusta.

Ruusukaalia ja savusivua. 

n.200g esikäsiteltyjä ruusukaaleja
voita paistamiseen 1-2rkl
hiukan öljyä n.1rkl
n.100g possun savukylkeä
tuoretta salviaa
mustapippuria
sinappia n.1-2rkl
1 pehmeämaltoinen omena, tai 2rkl omenasosetta
Helvetin hyvä paistinpannu

Asemoi pannu hellalle ja rykäise sekaan voi, jonka anna vaahdota, siinä vaiheessa tirauta sekaan öljyä, pikku loraus piisaa. Kuutioi sika ja laita pannulle heti öljyn jälkeen. Anna tiristä ruskeahkoksi. Lisää ruusukaalit ja salvia, anna paistua hetkonen.Omenan voi kuutioida, senkin, tai sose mukaan pannuun. Anna hetkosen tekeytyä ennen kuin laitat tarjolle. Tarkista maku, lisää suolaa, jos haluat. Toimii. Jos jätät sian pois, niin voit tarjota vaikka uunilihan lisukkeena.

Tymäkkä täräys hellästi haudutettuna

n. 200g esikäsiteltyjä ruusukaaleja
tötsä kermaa
valkoviiniä 1dl, hyvä syy ostaa vinkkupullo.
suuria, mietoja chilejä, miel. erivärisiä
rosmariinia
rakuunaa
rippunen suolaa.
maustepippuria pihaus
maun mukaan sinappia 1tl-1rkl.
loppusilaukseksi gratinointi vaikka gryere- tai emmentalraasteella uunissa.

Lättää kaalit ja pilkotut chilit kuumaan kattilaan ja hämmennä niitä rivakasti. Kaalitkin voi puolittaa, jos ovat kookkaita. Tippa valkkaria, desihän on tippa, völjyyn ja sekoita edelleen vimmatusti, ettei mikään pala. Anna valkkarin haihtua pois poikkeen, ota se kattila helkuttiin levyltä. Lisää mukaan kerma ja rosmariini, salvia sekä suolaa. Nosta haudutusritilälle levyn päälle ja unhoda siihen, välillä vähän voit hämmennellä. Anna olla noin 40min. Tämän härpäkkeen voi tehdä ensimmäisenä, ja gratinoida viimeisenä ennen tarjoamista. Aluksi tuo kerma hirvitti, mutta ei se hattumpaa ollut...lykkäsin teelmän uunivuokaan ja juustoraasteet päälle. Tarjoilin -yllätys- uunipossun kera. Nautakin olisi maistunut, muttei sattunut olemaan.

Tuossa pari ensimmäistä kehitelmää. Ruusukaalia on vielä, joten kehittely jatkukoon. Ko. eväitä voi mielestäni tehdä muistakin Brassica -suvun elämänmuodoista, eli kaikista kaaliin viittaavasta, nauriista, lantusta ja vaikkapa villivihanneksista keväällä. Bon appetiittiä teillekin, RÖYH.
Lähetä kommentti