lauantai 1. syyskuuta 2012

Ravitsemuskeskustelu syynä suomalaisten kolesteroliarvojen nousuun.

Blink. Blink. Blinkblink. Tuijottakaapa uudelleen tuota otsikkoa. Ja vielä kerran. Mikäs kuva tuli tuommoisesta. Juu. Niin minullekin. Ravitsemuskeskustelu on syypää siihen, että kolesterolit nousee ja ovatkin pompanneet ylöspäin. Entäs sitten. Otsikko on muuten sorvattu suoraan THL-merkkisen instanssin sivuilta, jossa kerrotaan FINRISKI-tutkimuksen tuloksista. Ihmettelen edelleen sitäkin, että tuossa Pohjanlahden toisella puolella ei ravitsemuskeskustelu ole ollut likikään niin vaaraksi kansanterveydelle kuin täällä meidän raukoilla rajoilla. Onko siellä sitten kansa valveutuneempaa, kuin tämä harjastukkainen tolvanajoukko, jota pitää oikein johtamalla johtaa ja ylhäältä käskeä.

Minulle uutisointi antoi sen kuvan, että ko. tutkimus on antanut väkeviä todistuksia ylipapeille, jotka ovat valmiit uhraamaan kolesterolin nousun vuoksi aivan kaiken muun. Kuten lisivät ylipainon, diabeteksen, liikkumisen vähenemisen, alkoholinkäytön messevän lisimisen ja sen sellaiset pikkujutut. Kukaan ei tuossa puhu ylipainosta. Eikä muuten alkoholin käytöstäkään. Saati kakkostyypin diabeetikkojen osuudesta otannassa. Tuijotetaan vaan siihen saatanan kolesteroliin. Kai sitä kohta saa synnytyslaitoksella kolesterolireseptin kouraan, ettei vaan nouse liian korkeaksi. Muuten saatkin sitten tuhota elimistösi kaikin tavoin, muttet luonnollista ja oikeaa rasvaa saa suuhusi laitta.

Omakohtaisesti voi sanoa noista kolesteroliarvoista sen, että mitä enemmän olen käyttänyt alkoholia, sen huolestuttavammat arvot olivat. Ja siihen määrättiin sitten statiineja. JEEEEE. Statiineilla päin viinapirua. Hyvä. Kun Kuningas Alkoholi poistui jokaviikonloppuisesta käytöstä ja isompina määrinä, niin kyllä rauhoittuivat kolesterolitkin. Kysyttiinkö tutkimuksessa sitten viinanjuonnista, sitä en tiedä. Mutta rasvanlaatu se onkin ihan syvältä perkeleestä ja suoraan sielunvihollisen pöydästä, se.
En voi ymmärtää. En. Enkä sitä voi tajuta, miksi pitää keinotekoisia rasvapaskoja syödä ja lisätä viljatuotteita. Kun kunnon kasa höyrytettyjä kasviksia voilla on paljon maukkaampaa, kuin nämä sahajauholeivät. Herrajjumala, jossei saa ruoastakaan kohta nauttia, niin mistä sitten. No, jäähän seksi sentään tähteelle. Varmaan sekin kohta kielletään kolesterolia nostavana toimintana.

Suomalainen mentaliteetti kun vaan sattuu olemaan semmoinen, että kun ylhäältä annetaan neuvo, niin sitä pilkuntarkasti sitten noudatetaan. Nyt karsitaan kohta taas kaikki rasva pois kenkälankistakin, becelfloora- ja muut akselirasvamainokset sykähtelevät verkkokalvoillemme teeveeseestä päivä toisensa perään. Ja yleisönosastot, keskustelupalstat ja face on täynnään peitsentaittoa puolesta ja vastaan. Aivan taatusti. Ja ylimpänä rasvapastorit, gurut, papit ja vanhat herrat lyövät toinen toistaan kuin vierasta sikaa eipäsjuupastelun jalossa taidossa. Whambang. Siellä sitten keskustelijat taas niska punaisena ja silmät tulta lyöden jossakin teeveeseen keskustelujohdatteluohjelmassa argumentoivat jänskästi asioita. Ja eipäsjuupastelevat ihan kaikesta asiaankuulumattomastakin. Aaii niin, asiantuntemuksella kuitenkin. Minähän olen vaan tämmöinen maallikko, jolla on vain 50 vuoden kokemus ihmisenä olemisesta tässä kehossa. Enhän minä mikään asiantuntija voi olla, kun minulla ei ole minkäänlaista titteliäkään.

Olen edelleenkin kohtuullisuuden vakaa kannattaja. Olen aikojen alussa syönyt itseni henkihieveriin, eli vähentänyt hiilarit niin pieneen määrään, että henki oli mennä. Olo oli sen mukainen ja hammasta purren selvisin jokapäiväisyyksistäni. Opetti sekin jotain. Kuuntelemaan omaa kehoaan. Se poiki sitten ilmiön, jota ei kukaan osaa selittää. En enää laihtunut. En, vaikka kokeilin kaikkia saamiani ohjeita. No, nyt tällä syömisellä ja lääkityksellä olen saanut painoni putoamaan. Mikä on tehnyt minut kovin iloiseksi. Mutta vieläkään en syö, kuten viralliset ohjeet 'määräävät', sillä minulla on siihen oikeus. Tai jos ihan tarkemmin ajattelen, näennäinen oikeus. Viranomaisilla kun tuntuu olevan oikeus päättää siitä, mikä on minulle parasta. Minähän en vielä osaa enkä pysty. Sen olen tullut kyllä huomaamaan. Samoin sen, että olen heidän parissaan tullut leimatuksi. Ja siitä minä aion kyllä pitää ääntä ja vimmaa.

Ihmettelen vieläkin sitä, että jonkun typerän kolesterolihitusen takia nostetaan tämmöinen mekkala. Kolesteroliarvoja on tarkistettu parin-kolmenkymmenen vuoden välen aina vain alaspäin ja varmaan niin tehdään nytkin. Kohta ei kolesteroleja saa suonissa syyhkitellä ollenkaan. Ja lääkärit syyllistävät ja kirjoittavat kolesterolilääkereseptejä tulostimet metrinverran pöydänpinnasta ilmassa. Jokaisen arvauskeskuksen kiminkiset jupajavat mantroja rasvan vaarallisuudesta. Minä puolestani olen sitä mieltä, että rasvaa tarvitaan, lakkaa autonkin kuleksiminen, jos ei rasvaa ja öljyä ole koneessa ja laakereissa. Mutta sehän on minun mielipiteeni, perkele. Mekkalointia ravitsemuskeskustelussa on kuitenkin odotettavissa kun eri puolet paheksuvat toisiaan julkisesti ja yksityisesti. Ja kaiken aikaa.

Nyt pari paistettua munaa ja baanalle. Reseptiä en tähän laita, sillä on se kumma, jos ei suomalainen osaa kananmunaa paistaa. Oli muuten teksti numero 280 tähän blogiin.
Lähetä kommentti