tiistai 26. heinäkuuta 2011

Änkytän ja läkähdyn.

Juu, kuten vaspuukkiystikset tietävätkin, niin helle tipautti minut tuolista tässä viime tai ehkä jo toissa viikolla. Jouduin käymäseltään muuanteen sairaalaan, jossa helle helli sydänosastoa ihan kiitettävästi! Alle 25 asteen huonelämpö ei pudonnut edes yöllä. Jätin sille reissulle reippaat 8kg. Ihan vaan kusemalla. Enkä syönyt mitään vähähiilihydraattiseen viittaavaakaan, jossei lasketa varmaan erehdyksessä tarjottua kinkkumakkarasiivua. Paras tulos oli puoli kiloa päivässä. Painosta pois. Tahti onneksi hidastui hieman näin kotiuduttuani. Antibioottia tuli toiseen vaivaan ja sen kanssa pitää nauttia runsaasti nestettä. Eli vähän hassu yhdistelmä, nesteenpoistolääkkeet ja runsas nesteen nauttiminen. Syykin selkeni: sydämen vajaatoimintaa toimittaa sydän. Sen seurauksena neste kertyy kinttuihin ja sormiin ja ja ja ja vähän sinne sun tänne. Sydänlääkityksenkin sain. Ja statiiniresettin. Arvakkaapa, kumpi tuli lunastettua apoteekista? Uudenuutukainen syömmenkorjausliäkepä tietennii! Tohtoripoikanen, joka minut kotiin laittoi, oli sitä tyyppiä, ettei hyväksynyt vastaväitteitä, joten taidanpa laulattaa sähköpostia...ihan vaan kysyäkseni, onko järkee vai ei. Kashotaan, vastaako tuo vaiko eikö.

Kummasti sitä huomaa vasta näillä lasarettireissuilla, että ikä lisii. Ennen kaikki lääkärit olivat vanhoja akkoja ja ukkoja. Tai ainakin ikäisiäni. Perkele, nyt rouvitellaan ja teititellään! Herranjestas! Ja lääkärikunta on siloposkisia poikasia ja kirkasotsaisia tyttösiä! Päätä vaan seinään, tuntuvat melko monet olevan siinä iässä heistä, että kaikki maailman tieto asuu juuri hänen päässään. Poti..asiakkaan kuulemisen kanssa on vähän niinsun näinsun ja mitä enemmän on rasvaa ympärillä, sitä vekkulimmin puhellaan. Että varmasti ymmärtää, aivankuin olisi aivoton mössökasa eikä ajatteleva ja älykäs ihminen. Ja naapurisängyssä makaava hernekepinvahvuinen osteoporoosin ja dementian vaivaama täti on puhetavasta päätellen paljon enemmän älyissään kuin lihava ihminen! Hei halooo, mitenkäs ne teidän omat aivot jaksaa? Kyllä saisi hoituri ja lääkäri mennä peilin eteen hokemaan sata kertaa, että "LIHAVAT EIVÄT OLE VÄHÄ-ÄLYISIÄ JA HEIKKOLAHJAISIA" Että minua perkele siis ryssii tämä ulkonäöllinen jaottelu.

Tässä pitänee ryhtyä sotimaan oikein tosissaan, onneksi saa itse valita aseet. Nyt kun oireisto on tiedossa, nesteenpoistolääkitys kunnossa ja minulla on pitkästä aikaa nilkat, niin on satavarmalla helpompi vahdata painoansa erisortimenttisissä puntareissa. Hontelossa totesin, että pikkuhommat ovat nyt aika kinkkisiä, kuten vedenkanto. Siitähän minä sen äkkäsinkin, että jotain on vialla, kun piti levätä rappusissa, vettä kantaessa ja vaikka missä. Marjamettäänkään ei ole asiaa, elleivät marjat pompi hinkkiin itsekseen. Mutta sanon taas ja jälleen, että perkele, mikäs pahan tappaisi. Ellei paha itse.

Mutta: lämpötila huitoo taas tuolla viehkeässä 25 asteessa Celsiuksen asteikolla, taidan vetää nihkeän paidan päältäni, kastella sen, mennä ulkotiloihin ja yritän olla hiton virkeä, sekä kantaa tota hemmetin vettä!
Lähetä kommentti