maanantai 30. joulukuuta 2013

Lähti vähän lapasesta. Munattua munahuttua.

Tämä otsakkeen kommentti on hyvinkin kuultua kamaa esim. viikonlopun jälkeen. Toisilla lähtee lapasesta shoppailu, toisilla syöminen ja kolmansilla juominen. Kuten eilen valittelinkin. Sattuuhan sitä, että laps kirveen nielee. Tämänpäiväisessä dagenefterdagenefterissä olen antanut kertoa itselleni, että munakasrullan tekeminen virkistää kummasti! Perr...sekin sitten pääsi lapasesta.

Hommasin taannoin kananmunia ihan polkuhintaan. Olivathan ne ikävä kyllä häkkimunia, mutta nyt hinta ratkaisi. Sillä vähävaraisuuden tässä asteessa en oikein tahdo jaksaa ymmärtää luomumunien päälle, jotka maksavat 10-15 egeä kenno (30kpl). Ostin siis halppismunia. Vajaa 2€ kenno. Ja monta kennoa! Munia oli yli 100..eli 5 kennoa. Tarvitsin toki leipomuksiinkin, ja voiteluihin. Ja koirille. Ja itselle, keitettäväksi. Tai paistettavaksi. Ja munakkaaksi. Juu. Nyt sitten välähti tässä tovi sitten, etten ole tehnyt munakasrullaa aikoihin. Enkä varmaan tämän päivän jälkeen teekään. Kolmas rullaatipohja jo uunissa. Kaksi odotettelee täyttämistä. Sinne vaan vahvasti maustetut kinkut ja muut tuotteet sisikuntaan ja rullaatirullaati. Rullaatirullaati silleen, että saumakohta jää sitten pohjalle. Ja jäähän se, kun rullan kääntää sen päälle. Sutaisin tuohon ensimmäiseen rullaan jääkaapissa vaaninutta omenasosetta ja kermarahkaa. Vähän se tursuaa, mutta entäs sitten. Ei se minua haittaa. Toinen täyte on siis kinkkua, vokkivihanneksia ja chiliä sekä juustoa, Koskenlaskijaa. Kolmanteen tulee noi kalanjämät, mitä vielä on jäljellä "puillapassen" teosta.

Niin joo! Toi puillapasse onkin luku sinällään. Tein ensin ihan perusperuskalakeiton. Ja jotenkin sitä piti virittää. Niinpä tälläsin siihen muskottia, sahramia (väärennettyä, kun oikea on -hmm- aika kallista) ja sen jälkeen lähti taas lapasesta. Riisiä vähän. Vihanneksia lisää. Sipuleita, kun niitä tuli varattua. Chiliä. Ketjap Manista. Tabascosta loppu. Vähän lisää kalaa pakastimesta, josta löytyi myös katkarapupussin jäyste, sekin sekaan. Ymmärsin lopettaa siinä vaiheessa, kun alkoivat kattilan reunat tulla vastaan..! Mutta nokare voita meni vielä siinä vaiheessa mukaan. Kaaaauuniin keltainen soppahan siitä syntyi. Joten taidan joutua pakastamaan sitä ainakin litran-pari. Minussa kun tuntuu olevan tätä suurtalouskokin vikaa.

Mitä näihin munajuttuihin tulee, niin netti on väärällään rullaohjetta. Joten kerron lyhykäisesti, mitä itse siihen laitan: monta munaa ja vatkaan ne kyllä hyvin, en pelkästään riko rakennetta. Ruokalusikallinen kermaa per 2 munaa. Supsautus jauhoja, mitä nyt sattuu käsillä olemaan. Tattaria taisin viimeeksi laittaa, suolakin on hyvä lisä, maun mukaan. Ja voideltuun uunipannuun, siis siihen syvälaitaiseen peltiin. Tai sitten leivinpaperi siihen pellin ja rullataikinan väliin. Uuniin 200astettaC, noin 30min. (Taisi muuten olla Keliakialiiton sivuilla hyvä ohje, mutta laitan itse pal-jon vähemmän nestettä, niin säästyn noilta jauhomääriltä) Täyte siihen jäähtyneen rullan päälle tasaisena mattona ja rullataan kuin kääretorttu. Tuhtia on, tuhtia! Mutta tätä evästä voi pakastaa. Joku kyseli FB:ssä, että voiko munavoita pakastaa. Voi. Tietenkin voi.

Kohokkaan kanssa on tullut hurjasteltua myös. Siihenkin lisukkeeksi voi tyrkätä melkein mitä vaan. Joskus ammoisina aikoina vääntelin sinne pilkottuja lihalimppejä. Pihvien jämiä, eikä tullut hullumpi huttu siitäkään.

Tein myös punakaalisalaattia. Eikä ollenkaan hattumpaa. Lisäisin siinä kyllä vähän etikan osuutta, mutta muuten tuli erityisen herkullinen. Tietty, kun sen itse tekee! Tällä ohjeella veivailin LÄMMIN PUNAKAALISALAATTI mutta tuplasin määrät. Että vähän enemmän etikkaa... kylmänäkin oivallista!

Jees, täytynee mennä jälleen hellan ja nyrkin väliin. Taisin saada ajatuksen...!
Lähetä kommentti