perjantai 27. joulukuuta 2013

Melkein pelkkiä jämäkokkausruokia.

Onko teillä koskaan ollut sellaista tunnetta, että tuttunne snobbailee? Varsinkin ruoalla. "Mä siis niin entykkää lipeekalasta!Hyi mitä kauheeta..!!" ja menee sitten jonnekin syömään bacalauta. Mä niin kärsin. Oli lipeäkala turskaa tai ei, niin periaate on sama. Kuivattua ja suolattua kalaa. Turskakalaa kuiten. Että mitä eroa näillä on? Ehkä valmistustapa. Tuota lipeäkalaakin kun voi tehdä monella eri tavalla. Kokeilkaa vaikka. Muhennosta, uunikalaa, gratiinia tai soppaa. Pitää vaan ihan vähän uskaltaa tehdä eri tavalla. Eräänä vuonna lipeäkalaa sai halvalla joulun jälkeen, jolloin tuli kehiteltyä näitä omalaatuisia kalaruokia, siihen asti kunnes kyllästyin totaalisesti, enkä syönyt sitä moneen vuoteen. Nyt buumi on taas valloillaan.

Parhaimpia ja värittömimpiä kekkauksia oli lipeäkalagratiini. Jäi meinaan lippikala syömätä ja perkasin siitä ruodot ja siivilöin turhat nesteet. Eikun uunivuokaan. VOIdeltuun. Voilla voideltuun. Bechamel- eli valkokastikkeeseen vatkasin sekaan useamman kananmunan. Lienee ollut jotakuinkin viisi-kuusi pientä kevennystä. Ja vatkasinkin sen sitten niin kuohkeaksi, kuin tuolla vanhalla Kenwoodin vatkaimella pystyi. Hulautin vuokaan kalan päälle. Mietoon uuninlämpöön, kutakuinkin tunniksi-puoleksitoista. Lopuksi nupit kaakkooon, että päällinen sai väriä. Tarjosin sen kukkakaalimuusin/keitinperunoiden, värikkään salaatin ja punkun kera. Teki kauppansa. Ja omastakin mielestäni siitä tuli hyvää!

Ja kun nyt kalastelemaan ruvettiin, niin toinen hassuista kekkauksista oli silli au papillotte. Silliä paperissa. Noita sillejä ja muita joulupöydän pikkukaloja kun pakkaa jäämään yli, varsinkin yli oman tarpeen, niin niistä rakentelin hassuja pikkupaketteja ehtoopalaksi. Varsinkin sitruunasillistä ja valkosipulisilakasta tuli oivallinen yhtälö. Sekaan purjoa ja persiljahakkelusta, pohjalle perunaviipale (kyllä näin joulun kunniaksi voi ilman pilata perunalla!) ja kalat päälle. Kääritään nätiksi paketiksi. Uuniin. Käräytetään. Siis vähän paperi saa rusehtua. Nautitaan pois. Tai jos sattuu olemaan graavikalaa, niin siihen päälle sienisalaattia ja pakettiin. Sama kohtelu uunissa.

Ja nämä joululootatkin voi uudistaa usealla eri tavalla. Lanttulootasta ajattelin koettaa tehdä sosekeittoa. Eli ihan vaan rutkasti vettä ja kermaa sinne joukkoon sekä yrttisilppua, salviaa ja piparjuurikerman jämätkin. Yhtenä vuonna tein siitä lanttulootasta lettuja. Paistoin ne (olivat melko tukevia) vohveliraudassa. Eli ihan muutama kananmuna ja vähäsen jauhoja, sienisalaatin loppukin lipsahti sekaan ja vatkaten taikinaksi. Ei ollut huono! Tarjoilin karpaloiden kanssa. Ei ollut huono sekään. Porkkanalaatikkoa ei ikinä jääkään...

Meillä kun ei sitä hirveään imellettyä pottulootaa syödä, koska minä en sitä syö, niin joskus tarvitsee keksiä käyttöä perusperunasoselootalle. Noh, yllättäen myös lettuja eli niihinkin voi sienisalaatin jämän laittaa tai minikukkosia. Minikukkosia varten pottusoselootasta tehdään jäykkääkin jäykempi taikina ruis/vehnäjauhojen kera. Leivotaan siitä laakea, ohut taikina. Eli kaulitaan jauhotetulla alustalla kunnolla. Toivotaan, että pysyy kasassa. Ja otetaan siitä lasilla pyöreitä lätysköitä. Lätyskän keskelle hakattua graavi/savukala/muukala/kinkkusilppua ja toinen lätyskä päälle. Vähän niinkuin ravioleja, muttei keitetä, vaan ohuet reunat "viikataan" alle ja asetellaan uunipellille. Kukkosten koosta riippuen, annetaaan olla uunissa (150-200C) vartista puoleen tuntiin, eli kunnes ovat kauniin värisiä.

Juustoja, jos sattuu ylijäämiä olemaan, voi käyttää erilaisissa kuorrutuksissa. Valkokastiketta taikinoissa tai kuorrutteissa. Kaloja silliä myöten kaikenlaisissa paistoksissa. Leivista voi tehdä lämppäreitä eli lämpimiä voileipiä. Krutonkeja. Pippereitä voi käyttää homejuustokakkuun. (Juustokakku, johon tulee myös homejuustoa). Rosollia pyttipannuun. Myös kaikkia jämiä voi hyytelöidä. Mätiä eritoten. Mädin meinaan unohtaa ihan sen vuoksi, ettei se kuulu meillä jouluun. Kinkun luun voi säästää laskiaisrokkaan. Käyttäkää herrantähden mielikuvitustanne! ÄLKÄÄKÄ HEITTÄKÖ RUOKAA ROSKIKSEEN!

Ai että mitä kinkusta? Mistä kinkusta? Se syödään kaikki ja mahdollisimman äkkiä paiston jälkeen. Näin siis meillä. Sen takia noita muita eväitä jääkin. Kun on sitten taiteillut vuodenvaihteen yli näillä eväillä, niin saapi ootella seuraavaa joulua ihan rauhassa. Parasta nykyään joulussa on syöminen. Sahdinnautiskelusta puhumattakaan!
Lähetä kommentti