lauantai 2. tammikuuta 2010

Haastetta haasteen perään ja vielä sekä että ja myöskin.

Varpu pitää sokerittoman vuoden 2010.
The Heart Scan blogissa on vehnätön vuosi.

Ja minä pähkin täällä, että miten opettelen laskemaan hiilihydraatteja, kun eräs laskemisjuttu ei oikein avaudu meikäläisen kuulalle. Se oli jotenkin kahdeksasosiin tms. jaettu se juttu. Ei vaan tajua, niin ei tajua.
Taisi olla ainakin Varpun kirjassa se kaava.

Mutta tähän sokerittomaan vuoteen. Mitä siihen tulee, niin kysymys on lisätyn sokerin välttelystä. Minä ajattelin vältellä siis jopa leikkeleitä. Onneksi Anja käväisi vaspuukissa kommentoimassa, että olen tiukkis. No, sain synninpäästön siis siitä. Täytyy yrittää vaan kattella semmoisia enemmän lihaisia meetwursteja. Ja vertailla kevyttuotteiden kontra "oikeiden" sieluntilaa tuoteselosteesta. Kun yritän vältellä mahdollisuuksien mukaan myös lisäaineita!

Hallinnoiva entiteettini meni sitten ja alkoi laittaa soppaa uudenvuoden iltana. Kuten perinteisiin kuuluu. Ensin liotetaan herneitä ihan ohjeen mukaan, yön yli. Keitetään mausteiden kera kinkunjämät ja palvipossua. Kun ko. räähkä kyttää erään tietyn lihatalon possumaistiaisia, kokonaisena palvattua sikaa, ja kitisee sitten myyjältä mm. nahkaa, sorkkia ja muuta herkullista osaa. Esim.poskilihaa. Jyräytetään sorkka, nahankappaleita ja ne kinkunjäysteet siis kiehumaan. Lisätään herneet ennen kuin mennään kuuntelemaan, missä paukkuu. Siis raketit. Hernesopan pikku sivuvaikutuksethan tiedetään. Jätetään soppa kiehumaan yön yli. Nautitaan ehtoolliseksi joitain perinteistä. Aamupalaksi hernesoppaa...! Kun sopassa on lihaa lähes enemmän kuin herneitä, niin se ei edes heiluttele hiilarien saantia. Sopan täytyy olla myös "jäykkää" eli lähestulkoon puuroa.

Nyt paukkasin Fineliin, ja kas, viikon elintarvike on booli! Fineli on kätevä työkalu hiilihydraattien saannin kiristämiseen. Ja määrien tarkkailuun muissakin elintarvikkeissa, siis rasva ja hiilari. Ei tässä oliiviöljyä pullonsuusta juoda...ne on ihan muut aineet, jota pullon suusta kitataan.

Ensi töikseni taidan perata tuon jääkaapin sisikunnan. Kun sitä ei tiedä kukaan, millaisia elämänmuotoja siellä on taas joulun jälkeen päässyt kehittymään. Onneksi koirat vartioivat tarkasti toimitusta, niin ei pääse sattumaan mitään kummallista.
Lähetä kommentti