perjantai 26. marraskuuta 2010

Rasvasieppari ruispellossa

Olen saavuttanut 150 kirjoituksen sekavan viidakon merkkipaalun tuossa edellisessä postauksessani. Kylläpäs ovat sormet lentäneet. Ja mielikuvitus. Alkumetrien kalkkiviivoilta on tähän ollut pitkä matka ja matka jatkuu kohti, no vaikkapa, Tanperetta. Tampesteri ei ole laisinkaan hattumpi paikka, vaikka siellä ravintolat kärtsähtelevät tämän tuosta. Onkohan se(kin) hiilihydraattien syytä? Ainakin ravintolamaailma alkaa olla melko hiilipitoinen, ottia tuota. Tosin roskaruokalat joutavat kärtsäämään. AIH!! Kuka sillä kengällä heitti?!



Ohhopsista, siis tämmöinenkin löytyi tuolta luonnososastolta. Piti sitten laittaa framille ihan kiusatakseni teitä jälleen.
Lukaiskaapa tuosta etiäpäin.

-----

Mitäs minun tässä piti äimistellä. Juu, sitä että ensimetreillä, kun aloittaa tämän jännittävän matkan hiilhydraattien vähentämisen huikeaan maailmaan, tulee varmaan monellekin muutamia klassisia konttauksia. Niiden jälkeen jos vielä pysyy ruokavalion syrjässä kiinni, eikä leivän- , niin kohottakaamme kolmikertainen voi smör!-huuto sen kunniaksi. Nimittäin! Kun on kärvistellyt rasVoitta ja vähentänyt kaikesta rasvasta rasvan ja korvannut rasvan keinotekoisilla valmistusaineilla, niin onko mikään ihme, jos vähän riehaantuu?


Tiedon portaat. Tai ainakin huonot ja huojuvat tikkaat...

ENSIMMÄINEN RAPPUNEN: 
Tuttava suosittelee sinulle(kin) aivan ihanaa "laihdutuskuuria", siinä saa syödä voita ja kermaa. Et usko. Luulet tuttavasi kännänneen viikon ja nyt deliriumin kourissa näkee näkyjä. Sitäpaitsi voi ja kerma tukkii suonet ja tekee vähämieliseksi, koska aivot eivät saa enää verta. Pidät tuttuasi hyvänä esimerkkinä. Köh. Tokihan sinä nyt tiedät paremmin, kun vuosikaudet olet dietannut milloin milläkin kuurilla. Sinulle nyt ainakin on turha tulla pas...rasvaa puhumaan. Pois, kiusaaja! Kevytkevytkevytlevitettä, rasvatonta "maitoa" (maistuukin hyhhyhhy) ja leipää sekä perunaa, niin kyllä niihin kasviksia lisäämällä paino putoaa! Myös kukkarosta. Voi esiintyy korkeintaan huudahdusten alukkeena: "Voi! tässähän on rasvaa 1,5 prosenttia!!"
TOINEN PORRAS:
Törmäät netissä/telkkarissa johonkin, esimerkiksi Heikkilään tai muuhun hiilihydraattien vähentämistä saarnaavaan henkilöön. Joka on jaksanut korpuilla kivittämistä tähän asti. Alat innostua. Että jos tuo höpisee julkisesti asiasta, niin saattaa olla, että asialla on jonkinsortin perälauta. Tai käyt lääkärissä ja kuin vahingossa hän toteaa, että "kuulkaa rouva, verinäytteessänne on aivan liian vähän verta". Rasvaa ja sokeria sitäkin enemmän. Aloitat hirvittävän panttaamisen, diettaamisen ja karmean kärvistelyn, jonka jälkeen ainoastaan sokeriarvot ovat korjaantuneet. Hieman. Statiiniresepti hyppysessä vaellat kohden apoteekin neonmaailmaa. Takaraivossa kaihertaa joku pikkuinen tieto, että minä olen kuullut semmoisesta mikäsenyoli, Atkinsista. Tule apuun, Atkins!!
KOLMAS ASKELMA:
Törmäät turuilla ja toreilla tai Åboa Vetuksessa toiseen tuttavaan, joka kauhistelee nykymenoa terveystilassasi. Olet söpösti pömpöllään vatsan seudulta. Onkohan perheenlisäystä tulollaan vai oletko riehaantunut tekemään urotekoja baaritiskillä? Alkaa vihjailla, että jos syöt sittenkin väärin? Kieltäydyt uskomasta ja vaihdat puheenaihetta. Paahratat paikalliseen laihtumisryhmään. Kokkailet pussivihanneksia pussiruokien seuraksi. Olo vaan pahenee. Kailotat suihkussa, että tääl' nälkä ain' on vieraanamme! Siihen asti, kunnes naapuri tiedustelee, että kenen vieraan amme sinulla oikein siellä kylppärissä on? Tukit suusi ja ilmanvaihtohormit seuraavan kerran suihkuun mennessäsi. Lakkaat käyttämästä rasvoja myös kylpyhuoneessa. Roskiin lentävät niin vartalovoiteet, pattirasvat, huulipunat kuin suihkusaippuatkin, joihin on listätty kosteusvoidetta. Kyllä nyt on kevyt olla! Mutta mistä tuo rasva on tuohon vatsanseutuun ilmineeraantunut?
NELJÄS HYLLI:
Olet jonkun tulehdustaudin kourissa ja kerrankin on aikaa surffata netissä ja ihan huolella keuhkot rohisten. Kyllästyt melko pian naistenlehtien ruusuiseen muotikyllästemaailmaan tai miestenlehtien bensankatkuun, keskustelupalstojen tökeröön länkytykseen ja eksyt kuin johdatettuna paikkaan, jossa on Keskustelua. Tai siis keskustelua, joka sinua kiehtoo suunnattomasti. Suusi on kuiva, kuin beduiinin sandaali ja näet unia lapsuutesi herkkuruoista. Koet jonkinnäköisen dejavun. Aivankuin jostain olisin kuullut tästä...jossain? Mutta missä? Olikohan lehdessä? Vaiko telkkarissa? Ankaran mietintämyssyn valuessa silmille, et millään keksi, miten asia tuntuu niin hillittömän tutulta. Hillittömästi mietiskellen ritiset etsiskelemään välipalaa: ruisleipää, pottuvoita(toki kevytlevitteestä), rasvatonta marjajogurttia sekä maitokahvin. Rasvattomasta maidosta tehdyllä vaahdolla. Poistat kahvista ensin katkenneet hiukset ja hilsehtivästä otsasta irroneet hiutaleet. Tuijotat eteesi ja mutustelet näitä herkullisia eväitäsi. Pari rasvasiepparia vielä perään. Noin varmuuden vuoksi.
VIIDES PUOLA:
Alat viettää yhä enenevässä määrin aikaa tutkien näitä hiilihydraatillisia, -ittomia ja muita väitteitä. Rohkenet jopa osallistua johonkin väittelyntapaiseen. Sinua valistetaan oikealta ja vasemmalta, olet kaulaasi myöten hiilihydraateissa ilman rasvaa. Eräänä aamuna keität jo kaksi kananmunaa. Parin viikon päästä rohkenet jo paistaa ne. Päässäsi hyrrää aatos jaloin, että vaikka tätä ei synkeässä Pohjolassamme ole tunnustettu, ei virallisesti siunattu, niin kokeiltava on. Kieli keskellä kämmentä opaskirjaa hommoomaan. Tuleekin tilattua nettikaupasta paketti, jota et jaksa omin avuin tuoda kotiin. Kun pötsi pistää hanttiin. Et saa pakettia käsiesi ulottuville niin, että voisit kantaa sen pois. Kirjoista jotkin jäävät hyllyyn avaamattomina. Rasvanpolttajat, allit, pallit, pillerit, pullerit ja helppo&nopea hiipii ajoittain mieleen. Kuin konsa herran sana. Virastoherran.
KUUDES TRAPPUNEN:
Kokeilet otsa kurtussa ja huomaat menettäneesi ensimmäisen poimukertoimen. Toinen poimu katoaa pian ensimmäisen jälkeen. Mielestäsi tätä voi verrata alkemiaan. Tähyilet tähtiin ja etsit katseellasi Enterpriseä. Edessä ei vilku kuin Entressen entree ilman entrecotia...Mutta sinut valtaa ahaaelämysten vuo, saarnaamisen pakko ja voipaketilla ottaan -mentaliteetti. Alat julistaa kuin maallikkosaarnaaja. Tässä tulet tyrmätyksi suoralta kädeltä, väärän koivun takaa ja valtakunnan keltalehdistön kauttakin. Väärin saarnattu! kuuluu Imperiumin vastaisku. Väärä blogi! Väärä ruokavalio! Väärät aineet! Väärät sääret! Väärät länget! Väärällään valhetta, potaskaa ja rasvaa! Suola pois ja oksat muumion puskista! Proteiini tukkii munuaiset ja rasva suonet! Sokeri on luonnollinen energianlähde, kuorruta sillä myös joulukinkku!
Koska et ole virallinen, virallistettu, virassa, vironnut etkä virkailija sinulta viedään lelut ja kattilat, julistetaan pannahiseen ja isketään tonnin pitkolla takaraivoon. Menetkös siitä rienaamasta. HYS! Erimieliset vaietkoot seurakunnassa. Eikun seutukunnassa. Valtakunnassa ja kuntaliitossa. Kaikki kolesterolikammoiset yhtykää ja tehkää hyvin! Statiinit päiväkoteihin!
SEITSEMÄS TAIVAS:
Masentuneena ohtaan saamastasi rasvapommista, proteiinikynnykseen kompuroinnista ja takavasemmalta iskeytyneistä huonoista hiilihydraateista, alat yhdistellä uutta ja vanhaa. Perunaa, noin ja voita päälle, eihän se nyt pahaa voi tehdä, pari pottua? Sehän on kansallisruoka. Jaakko Kolmosen ajoista ja siitä nassikatkin tykkää. Ööö, tai on ollut ainakin kolmesataa vuotta herrain herkku, jota siatkin syövät. Siis kauan. Ruista ranteeseen! Ruisleipä miehen, naisen ja lapsoset tiellä pitää ja pellolla! Ja pitää mutten tönkkösuolattuna pitkään. Joten eikun huuleen vain ja nälkä ei yllätä lähimpään tuntiin! Voita hampaanmitta ylle ja siihen skinka. Vähintään Marskin limppu päivässä sämpylänkorvikkeena. Voi että on herkkuva, herkkuva!
Tuosta vielä leivitettyä possunleikettä, makkaraa, sianitraa ruisleivälle, antakaa mulle ihan kaikki maailman herkut! Suklaatakin alkaa mennä kuin näkkileipää. Täysrasvaiselle juustolle täyssokerista hilloa.. voi miten onkaan ihana tapa syödä! Kermaa kyytipojaksi! Aaah! Kunnes vaa'asta loppuu asteikko, painoindeksi jättää taakseen kengännumeron ja kutistajapunkit ovat syöneet vaatevarastosi nukenvaatekokoon. Salaatti? Mihin minä nyt senkin muka saisin mahtumaan? Sitäpaitsi justiin uudistin sen kanin kanssa tehdyn sopparin. Minen syö sen pitkäkorvaepelin rehuja ja se jättää moponi rauhaan.
KAHDEKSAS KAPULA:
Muistutat täyteenahdettua säkkiä ja et näytä naamaasi ainakaan samalle lääkärille. Näytät lärvisi korkeintaa puoliksi vessan peilille. Kun loput ei mahdu. Mitä, mikä ja koska meni vikaan ja pieleen, tuli hama? Jossain siinä, kun aloit tehdä ihmiskokeita itselläsi ja et uskonut, että mitä pitää tehdä. Käytännössä et tehnyt mitään. Annoskokojen kasvattamisessa sinusta tuli mestari. Mutta kun siinä ei ole yhtään rasvaa!
Mietit jo, että voiko vitutukseen kuolla ja saako vessapaperista köyttä hengenmenetystä silmällä pitäen. Aloitat tutkimukset alusta. Johtopäätös! kuuluisan etsivän N.Knattertonin sanoin ja kuvin. Aloitat nyt jo paremmalla mielellä ja mielikuvituksella urakan uudelleen. Paljon on virrannut vettä (?) Vantaassa sen koommin, kun aloitit liukastelun tällä hiilihydraattien vähentämisen tiellä. Päätät kuitenkin jättää ainakin rusinat pois pullasta ja maksalaatikosta. Vähitellen myös sokerin. Hektinen. Sokeri=hiilihydraatti=jauhot=paljon hiilihydraattia=loputon suo ja nälkä. Nälkäkurjillako menee hyvin? Menee, hyvin kurjasti.
YHDEKSÄNNELLÄ ASTIMELLA:
Heität hevodaan koko dieettiajatuksen. Ei yhtään kuuria. Ei ensimmäistäkään Bikinikuntoon! -aatelmaa. Ei koskaan enää Eroon joulukiloista. Ei semminkään Helposti ja nopeasti -merkkisiä ruokavalioasioita. Ei enää yhtään pussikuuria, rasvasiepparia ruispellossa, ei huttukuuria, ei vettä veneen alla, ei kevytruoakkeita, ei sokerijugurtteja, eikä ainakaan nälkää. Kun poikkeuksetta olet ollut edellisen vaiheesi kuuriluonteisilla kuin letkuruokittava karamellikaupassa. Karamellihyllyn alat ohittaa jo sujuvasti, mutta vauhdilla. Marketissa säälinsekaisin katsein sinua seurailevat kuivankesän oravat tuhajavat kuin Ukko-Pekka. Joka oli höyryveturi, nuoremmille tämä tiedoksi. "Niillä" on kärryt vääränään leetaa, kermakkeita, kevytvoita, rasvatonta maitoa, irtokarkkeja ja kuutta erilaista leipää. Unohtamatta tietenkään nälässäkituneen rasvattoman sian ylikypsennettyä "kinkkua", jossa ei kinkku esiinny oikeasti kuin nimessä ja jonka kasassa pitävä voima on kasa lisäaineita ja lihaverkko. Eineslaatikoita, einesruokia, einespurkkeja, einespakasteita! Helppoa ja nopsaa! Mikroon ja huulille, sieltä vyötärölle ja vereen. Mikä on kun kolesterolit eivä vaan laske? Ainoa mikä kanssakeveilijällä laskee, on tulotaso ja mieliala. Säästyvän ajan he käyttävät katkokävelemiseen laboratorion ja tohtorin väliä. Helppoa ja nopeaa! Vaivatta vaineeseen, nopsasti ja nonstoppina ui uuttera lautta. Muista kolikot lautturille.
VINTTITASANTELLE TULLESSA PITÄÄ LAITTAA VALOT:
Huomaat kirjahyllyssäsi asuvan kummallisen paljon tietoa hiilihydraattien vähentämisestä, kasvisten voimasta ja lihan iloista. Viimemainitut keittokirjan muodossa. Kyselet päivittäin Kuukkelista neuvoa kuin taikapeilistä: Kerro, kerro Kuukkeli, mik' on hiilihydraattittomin! Vastauksia sataa, kuin kaatuvasta apteekin hyllystä. Sekoat jälleen sukkiisi ja alat hifistellä. Ei-voi-syödä-kun-tässä-on-kaksi-prossaa-hiilareita. Missään ei saa olla hiili -alkuisia sanojakaan! Hyppäät ne yli lehdyköitä lukiessasikin. Hiilijalanjälki kutistuu jalanjäljeksi, hiilivoimalasta tulee voimala. Joudut paniikkiin kolme kertaa päivässä, että onko tässä lisäaineita? Onko tämä tehotuotettua vai tuhoteetettyä? Onko nämä kasvikset kasvatettu luomupellossa? Onkos tämä kala luomua, suomua siinä ainakin on. (!!!)
Jossain vaiheessa kuitenkin heräät. Annat vähän liekaa itsellesi. Huomaat, että voit syödä ihan järkevästi, kysymyshän on itsestäsi. Kasvikset lautasen reunalla siirtyvät keskemmälle. Määrä lisii huomaamatta. Ei voi olla totta: VOITA. Jääkaapissa ei ole yhtään kermaketta, margariinia tai kevytjogurttia. Outoa. Salaliitto? Verhot kiinni ja ruoanlaittoon! Ettei vaan kukaan näe vahingossa, ettet käytä teollisuuden syytämiä raaka-aineita.
Päivität sovelluksen VHH 1.0 sujuvasti vaikka ei koulutusta olekaan ja taas mennään. Mutta tälläkertaapa ei luistella lepikkoon suitsait sukkelaan. Mielen valtaa autuus ja onni, että jotain on tässä tullut opittuakin. Kohtuullistaminen, kyseenalaistaminen ja soveltaminen. Eiköhän näillä eväillä etiäpäin mennä!

---
Tämän joskus viime keväänä rämpytetyn tekstin minä onneton tunari kaivoin teille arkistojen uumenista, ja nyt menen häppeemään halkopinon vaiheille. Nimittäin tönössämme on osittainen puulämmäytys. Kellarissa hurisee uudehko lämmityskattila ja patteritkin on seinissä. Mutta puun lämpöä ei voita mikään! Se on niin kiva seurata kun ligniinit, selluloosat ja hiilihydraatit muuttuvat suloiseksi lämmöksi. Eikä yhtään rasvaa! Paitsi sytytyspaloissa tai -nesteessä....
Lähetä kommentti