tiistai 31. toukokuuta 2011

Urpot uutiset ja uskomaton mäihä.

Kyllä taas saa virrata vettä Vandaalien joessa ja muissakin pikkupurosissa ennenkuin on maailma mallillaan. Millään mallilla. On ollut jälleen sellainen kuukauden loppu, että olin vähällä lopettaa bloggaamisen, syömisen, kävelemisen, lukemisen, lehtiten tilaamisen ja paljon muuta. Perkele. Ei ole kasvanut kuin vitutus. Puutarhassa siis ei juuri mikään ole kasvanut. Eikä kyllä pienentynytkään. Varsin siis tasaista menoa. Tähän menoamiseen kehitteli kuprun myös erilaiset blogistanian uumenien ilmiöt. Siitä se vitutus vaan kasvoi. Tietenkään ei pitäisi, mutta aika ajoin potemani paha PMS laittaa ajukoppani kuori- ja muut kerrokset mitä kummallisimpiin vinkkeleihin.

Ensin alkoi vituttaa se, että kopioimalla onneen -uutisten harrastajien määrä tuntui kasvaneen megalomaanisiin mittakaavoihin. Surffasin mihin vaan, niin vastassa oli kopioitu uutinen. Ei yritystäkään referointiin tai linkitykseen kuin minimaalisesti. Seuraavaksi minut sai haudan partaalle eipäsjuupastelu hifistelyn tiimolla. Ravintoaine X on parempi kuin ravintoaine Y, kun taas ravintoaine N ei ole niin hyvä kuin X ja Y yhteensä. Voi vattu! Missä ruoka?! Tässäkään maassa mitään atomivoimaa tarvita, kun ruoka pilkotaan atomeiksi ja väitetään, että kyllä siitä tyhjästä lautasesta kylläiseksi tulee. Atomitasolla.

Se, mikä on naurattanut, on tämä ruokateollisuuden kilvenkiillotus ja Leipätiedotuksen hätä. Edelleenkin sitä ihmettelen. Pulleroinen setämies mainostaa, että eivät laita porsaannahkaa makkaraan. Entäs kanannahkaa? Tai muita herkkuja? Toinen lihatalo hyökkää sarvet suorana kohden tuulimyllyjä, kuin Don Quiote konsa. Kolmas ryhtyy kasvattamaan epäeläimiä. Anna mun kaikki kestää. Varmaa ei kohta tarvitse lisätä paistorasvojakaan pannuihin, kun ne erittävät niitä itse. Tai käydä laboratoriossa, kun kahvikuppisi suorittaa mittaukset ja lähettää ne suoraan keskustietojärjestelmään. Orwell oli oikeassa. Mie muutan mehtään, lammen rannalle, että saan onkia patakukkoahvenet omalta rannalta ja kasvattaa ties mitä elukoita omaan tyyliini.

Ravintoasioista on tullut pakkopullaa. Syyllistämistä ja suoranaista valehtelua. Ravintolaan ei uskalla kohta mennä kukaan, jos vaikka käyttänevät puolivalmisteita ja lisäaineita! Tärkkelys on tuomittu tapettiliisterin tekoaineeksi aivan tykkänään ja gluteeni tuhoaa paitsi suolet myös kukkaron. Jos ruoka maistuu joltakin, sen täytyy olla terveydelle haitallista, tuumitaan suurkeittiöissä. Pakkaisivat mausteet pikkiriikkisissä pussukoissa mukaan, pikaruokalatyyliin. Pikaruokaa ei voi syödä, saati ajatella, kun se pistää koko elimistön rekkuloimaan pelkästään ohiajamisesta. Autoilu kutistaa jalat ja rasvoittaa sydämen. Lääkärissäkäynti vaarantaa terveytesi, varsinkin jos et sinne mennessäsi potenut mitään tunnettua sairautta, tulet ulos kolmen tonnin reseptien kera, kun olet vähintään statiinien, diklofenaakin, orlistaatin ja MAO -estäjien tarpeessa, lisäksi saatat tarvita myös ketipinoria ja mirtazapiinia, että myöskin tsopiklonia. Menet apteekin kautta kotiin ja valmistat itsellesi coktailin. Etkä sen jälkeen ole oma itsesi.

Taidan mennä pitkälleni, kun alkoi tuo lääkkeiden käyttö niin ottaa voimille...! Tiedättekö muuten, mitä on mäihä? Se on puun nilakerros. Siis se liukas ja limainen. Sitä on mäihä. Toisten kielessä se tarkoittaa myös tsägää, hyvää onnea. Että jos sattuu hyvä mäihä, saatan parantua tästä ilman lääkärissä käyntiä. Säästyy satasia, jotka menisivät apoteekkiin, mutta käymättä jäisi jälleen hillitön kina statiineista. Kohtahan se taas tuo omalääkäri vaihtuu. Kahden vuoden sisään yhdeksäs (9) kerta.
Lähetä kommentti