keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Naistenlehtikarppaus, iltapäivälehtikarppaus...jne.

Tässä ollaan taas poteroissamme kautta Suomenniemen. Voimiinaan on astunut useampia talouselämän vaikuttajia ja muita meitä elontiellä sinne ja tänne johdattavia tahoja. Jauhopommien heittelyyn keskittyvät savolaisalueiden sydämessä värjöttelevät ravintotieteilijät täysjyväviljoineen ja sokuripaloineen, joita ammutaan sarjatulella päin näköä kaikista Suomen tiedotusvälineistä. Harhaanjohtajien kruunaamaton kuningas istuu hiilloksessaan, kuin ei mitään olisi tapahtunutkaan, saati olisi tapahtumassakaan. Massamurhaajan osaa näyttelevät tuhannet suomalaiset, jotka ovat löytäneet avun hiilihydraattien vähentämisestä tai jopa vielä radikaalimmasta vaihtoehdosta, hiilihydraattien poistamisesta lähes tyystin ruokapöydästä pariksi viikoksi. Huomatkaa, pariksi viikoksi, eikä loppuelämäkseen.

Jukupätkä. Viimeisen parin kuukauden aikana olen kompastellut viestimien kylvämiin rasvakasoihin, joita on löytynyt mitä yllättävimmistä paikoista. Ja useimmat niistä haisevat todella pahalle. Tosin asiaan on vaikuttanut hyvinkin monesti skunkkiöljypullojensa kanssa heiluvat professori- tai pääjohtaja -tittelein tittelöidyt herrasmiehet, joiden pergamentin kalvas, harmahtava ja poimuinen iho kiinnittää kuvien katselijan huomion. Lieneekö naamareita photoshopattu vai onko kauneus katsojan silmässä, sitä en tiedä. Mutta rumaa jälkeä syntyy. Koko hiilihydraatteja kartteleva kansakunta hirnuu partaansa herrain lausahdelmia, joista useimmat sisältävät sitä silkkoa, kuten muinainen kakku, joka oli sentään päältä kaunis! Kaunistelematta tulee mieleen, että herranjee, meidät on varmana lahjottu, kun haluamme syödä lähellä tuotettua, mahdollisimman käsittelemätöntä ja itsetehtyä ruokaa. Emme äitien enkä isien väsäämiä eineksiä, joita näyttää olevan jo joka lähtöön ja paluuseen.

Parhaimman puujalkavitsin lasketti norsunluutornistaan tässä vastaikään herra ja hidalgo Kuopion entisestä yliopistosta, nykyisestä Itä-Suomen yliopistosta, johon on niputettu jo Joensuukin, ja mitähän muuta! Sieltä kiinnijuostu setämies tilitti ehtooaviisille, että karppaus tappaa ja on epäterveellistä kaikinpuolin. Juu, niin varmaan onkin, jos väärin onnistuu asian tekemään. Autoilukin on vaarallista, jos ajellaan niin, että repsikan paikalla istuva ohjaa ja kuski vaan polkee polkimia ja vaihtaa vaihteita silmät kiinni repsikan ohjeiden mukaan. Pöpelikkööhän sitä siinä mennään niin, että paukkuu. Ja sakot viranomaistahoa edustavalta konstaapelilta. Tämä Uusilato tai mikä Uusimuta hän nimeltänsä olla mahtoikaan, roiskaisi sellaisen jauhopöllyn ympäristöönsä, että paikalle pitäisi hälyyttää jo ilmastonsuojelijat. Hiilihydraattijalanjälki lausunnossa oli valtaisa! Isompi kuin Jaakko ja pavunvarsi -sadun jättiläisellä, joka melkein sai sen Jaska-ressu kiinni. Mutta Jaskapa hakkeroi pavuvarren kelvottomasti poikki ja jätti teloi itsensä niin pahoin korkealta pudotessaan, että otti ja kuoli vammoihinsa. Rest in peace, jättiläinen. Ettei vaan kävisi tässäkin yhtä hupaisasti?

Se lausuntoja anniskellut setä haluaisi ohjata kansan pöperikköön, viljalaarista kaksin käsin mussuttamaan, kun viljantuotanto on hirmuisesti halvempaa. Kun se toinen setä Eteläisen Suomen periferiasta oli maininnut, että lehmänmaidon tekeminen on monimutkainen prosessi ja sen eläimen maito sisältää niitä pahoja, kovia rasvoja. Enkä tiedä, tarkoittiko setä ihmislehmien tuotantoa vai eläinlehmien, joiden maitoa nautimme ja maitotuotteita syömme! Elämän alkummekin äidin tissillä on vaaroja täynnä, kun mamman maito sisältää vielä enemmän niitä kovia rasvoja. Ilmankos sitä lapsen pitää posket lommoollaan imeä, kun ei kova maito tule muuten tissistä ulos. Varmaan sitten eineiden valmistus on paljon helpompaa, kuin maidon. Eineitten ei tarvitse mennä ensin verkkomahaan, nousta sieltä takaisin märehdittäväksi, ja sieltä sitten takaisin mennäkseen pötsiin, vaiko se kiertokulku sittenkin toisinpäin? Niin tai tulla sieltä äidin tissistä uloskin alumiinvuokineen ja lisäaineineen. No, märehdittävää näiden pula-ajan lasten lausunnoissa piisaakin hamaan tulevaisuuteen. Ellemme kuole karppaukseen heti huomenna! Kuten profetia on ylitsemme käynyt.

Vahvasti alkaa tämä "rasvasota" haiskahtaa härskiltä. Maitoa ei tule kuin mannaa taivaasta, eikä voita voida viljellä pellossa. Tai voidaan, mutta siihen tarvitaan lehmä siihen pellolle. Ihmiseläin kun ei tuota maitoa 50-60 kg päivässä, mitä lienee litroissa moinen kilomäärä. Maanvi..eikun karjatilalliset hoi! Vastausta kaivataan. Kummalliseksi tämän arvostelun tekee se, että kyseinen Kuopion setä epäili "karppaamista" epäterveelliseksi hommaksi. Ihmettelen edelleen. Olen nyt tehnyt ihmiskokeita itselläni viitisen vuotta. Vuonna kaksi-nolla-nolla-kuusi, silloin alkuun saatoin ensimmäisen vakavahenkisen ihmiskokeen. Ja päin seiniä. Aivan liian tiukalla metodilla. 10-20g hiilaria ei passanut vartalolle eikä lihaksistolle, lisäksi olin vielä toipilaskin. Hyljäsin aatoksen niin jalon joksikin ajaksi. Ja satuin sitten 2008 työaikana itseäni viihdyttämään ja putoamaan perseelleni pienelle foorumille, josta on jäänyt hyviä tyyppejä plakkariin. Huonoksi onnekseni sairastuin vakavasti 2010, mutta se taas ei ole mitenkään sidoksissa hiilihydraattien vähentämiseen, vaan aivan toiseen asiaan! Ja siihen ei auta karppaaminen eikä hiillarien hillitön lisääminen. Elämä muuttui kaikilta osin aika -hmmmmm- mielenkiintoiseksi suoritukseksi. Doh, se siitä hengityskohtaisesta elämänkohtalostani, aisaan!

Lautasellinen terveellistä ja ravitsevaa kaurapuuroa sisältää ainakin minun jo hankitun sokeritaudin sisältävälle kropalleni aivan liiaksi hiilihydraatteja, vaikka söisi sen voisilmän ja maidon kanssa. Tai vaikka pirtusilmän. Tai per...jaa, mutta perssilmää ei pidä laittaa kuumaan puuroon. Eikä puuroa suuhun. Siitä on 60% tärkkelystä. (lähde: Fineli) Ja maito vielä päälle. Jossa siinäkin on hiilihydraattia! Mutta minun aamupalassani ei ole kovin hirvittäviä määriä hiilihydraatteja: esim. keitetty kanamuna, lasi 2,5% piimää, salaattia tai tomaattia ja kurkkua viipaleina, kastikkeena joko majoneesituraus tai sitten sitruunamehutilkkanen, sekä jälkkäriksi manteleita ja pari aprikoosia. Ja että lähden käyntiin, kuppi kuumaa. Joko teetä tai kahvia, ja siihen töräytän maitoa. Pitää nälkää aika kauan. Lounaaksi valtava salaatti, kiehautettuja kasviksia (aika usein parsakaalia ja viheriäisiä papuja, paprikaa, yms.) sekä kalaa, kanaa tai lihaa. Jauhelihapihvit paistan voissa, lihapullat teen ilman korppujauhoja ja kastikkeet joko keitän kokoon tai tungen niihin niin paljon kasviksia, sieniä tms. että tihenee.

Jaa, että missä on voissa paistettu muna? Entäpä paketillinen pekonia? Tirripaisti? Siis se omassa rasvassaan kärtsätty siansivu, jota toiset sanovat koputukseksi, toiset tirripaistiksi. Ei niitä kuulkaa tarvitse jatkuvasti pupeltaa. Tulee kyllääntyminen ja muna ei maistu. Ei pitkään aikaan! Se on paha juttu se, jos munaan kyllästyy.Tähän rasvakeskusteluun olen jo kyllästynyt. Ja eritoten väärään tietoon, jonka levittämiseen eivät toimittajat ole aivan syyttömiä! Kepulilaisten viestimien tausta näkyy helposti uutisoinnissa, ja tasotonta sekä yksisilmäistähän siitä niiden vaatimusten puitteissa väkisinkin tulee, joissa toimituskunnat joutuvat juttujaan hiki päässä puurtamaan. Annan minäkin puolestani lisätietoa ooikeeiiin mielelläni mille tahansa toimittajan plantulle, mutta varokoon kirjoittelemasta ihan mitä sattuu ja laittamasta sanoja meikäläisen suukkuun. Olen sen verran iso ja pahaääninen, että voin muuttua painajaiseksi ilman Elmstreettiäkin. Varsinainen Freddy Krueger. Paitsi, että Freddy ei meikkaa.

Sitten tulevat vielä mukaan nämä akkamakasiinit, voi pahoin, kunto miinuksella ja muut elämäntapaämmille suunnatu julkaisut. Jotka tekevät juttuja olohuoneen verhoista ja kepeistä sisustuksista minimalismin henkeen. Laiskuutta, sanon minä. Minimalismi on silkkaa laiskuutta, sillä joko ei ole varaa peittää pöydänpintoja tingeltangelilla ja sälällä tai sitten ei ehditä, kun ollaan aina töissä, että saadaan ostettua helvetillisen hintaisia huonekaluja siamilaisen kynsittäväksi. Siellä olevat laihtumis-, hoikistumis-, kiinteytymis- ja hehkeytymisohjeet ovat kyllä syvältä suolesta. Viisitoista tapaa pudottaa joulukilot, kirkuvat otsikot jo joulun välipäivinä, vaikkei edes suklaarasia ole tyhjä...! Bikinikuntoon kahdessa viikossa! Joo, jos bikinit ovat kokoa 52-54 ja peittävät kaulasta varpaisiin. Viimeiset kahvakuulailuohjeet! Niin varmaan, kun kuula tulee vauhdilla suoran käden päästä kalloon, otteen kirvotessa, kun vähän vihlaisee, voivat kahvakuulailuohjeet todella ollakin viimeiset. Kiinteydy viikossa! Ja annetaan samaan hönkäykseen kasa osoitteita, joissa majailee tehokas kuntosali. Kukkarossa tapahtuu seinämien lähentyminen ja kiinteytyminen, jopa kiinniliimautuminen. Polta rasvaa näillä tehokkailla ohjeilla! Ainoastaan pannulle laitettu margariini palaa tehokkaasti, kun rasvanpolttaja on jo niin puhki pelkästä treenien ajattelemisesta, että nukahtaa paistinlasta posken alla keittiön saarekkeen ääreen. Meikillä ihmeitä aikaan, peitä kaksoisleuka näin! Loistava ohje! Kaksoisleukasi näyttää heti ensivilkaisulla häipyneen ja tilalle on ilmestynyt kolmoisleuka, toisella vilkaisulla leuka on saanut seurakseen vielä neljännenkin leuan. Bravo! Niitä aviiseja ei voi lukea kuin hammaslääkärin odotushuoneessa. Ei satu ihan niin paljon edes juurihoito, kun on lukaissut muutaman sivun verran akkainaviiseja, joiden kohderyhmästä ei ole harmainta aavistusta, että onko lehdykkä laadittu mahdollisesti ameeballe vai bakteerille vai ehkä jopa kekomuurahaisille?!

Aika ajoin teen lapsuuteni herkkuja, kuten munakokkelia ja "herrasväen omelettia". Herrasväen omeletti tehdään seuraaval viisii: Neljä suurta kananmunaa, keltuainen ja valkuainen erotellaan eri kippoihin. Keltuaiset vatkataan kerman kanssa kuohkeiksi, kermaa 1rkl per keltuainen. Valkuaiset vatkataan tiukaksi vaahdoksi niin, että kipon voi kääntään nurinperin vaikka pään päälle eikä valkuainen hievahdakkaan. Käännellään keltuaiset varovasti valkuaisten sekaan. Kuumalle pannulle tipautetaan pari noppaa voita ja annetaan sulaa pähkinän väriseksi. Siis ruskeutetaan voi. Nostellaan munaseos pannulle ja annetaan hautua kannen alla kiinteäksi, varotaan ettei pala! Lastalla reunoilta nostelemalla näkee, mitä pohjassa tapahtuu. Ripotellaan munakkaan päälle jäisiä pakastemarjoja (puolukka, mustikka, mustaherukka, mansikka ja vadelma, kaikki yhdessä ovat loistava juttu!) Laitetaan matala lautanen komeuden päälle kumolleen ja käännetään rakennelma ylösalaisin. Koristetaan vanilja-aromilla maustetulla kermavaahdolla ja lapiodaan parempiin suihin.

Että VOI VOI! VOI VOI KUN ON VOITA, MUTTEI OLE LEIPÄÄ! Siinä teille päivän mietelause. Voitte sen kopioda, muuttaa siihen koristeellisen fontin ja liimata seinälle, työpaikalla pukukaapin oveen, työhuoneen huoneentauluksi tai vaikka jääkappinne välittömään läheisyyteen. Siitä voi painattaa vaikka paidan, tehdä kuvioita perunalla pöytäliinaan (leimasimateriaalina peruna on ihan onnenomiaan!) tai vaikka käärepaperia lahjapakkauksia varten.
Lähetä kommentti