perjantai 14. lokakuuta 2011

Kuolema vaanii! Niin purkissa, lautasella kuin ikähaitarin lopussakin.

Päivän trendihän on siis se, että tehdään tutkimus asiasta kuin asiasta. Minä olen tutkinut Veispuukin kautta ihan kaikkea. Olen tehnyt vakavahenkisiä nollasummatutkimuksia ja naurettavia mutututkimuksia sekä ihmiskokeita, pääasiassa itselläni. Ilman muuta joukkoon mahtuu myös tappavan tarkkoja näkökantoja ja vähemmän tarkkoja tervaskantoja, ja kantona kaskessa on ihmiselämä noin ylisummaan. Kieltämättä elämisestä tuleekin tässä mediaähkyn hyökyaallossa melko kiikuttavaa ja keikkuvaa. Varsinkin jos ajelehdit herneenpalolla.

Raastavin kokemus on ollut tämä lihansyöjän syyllistäminen, kuinka jalka kasvaa ja käy pyydykseen. Siis että, mitä että? No, kun joku propellipipoinen ruohonpurija kehitti käsitteen hiilijalanjälki. Joka harhauttaa mennen tullen kansakuntia maailman ääriin. Kaikki mahdollinen niputetaan hiilijalanjälkeen. Paskalla käyminenkin. Mitä useammin paskannat, sen isompi hiilijalanjälki? Ei, vaan täydempi lokakaivo, jolloin loka-autoa on soiteltava tavarannoutoon hyvinkin taajaan. Ja sehän rasittaa luontoa se. Tietenkin, ainakin meillä, kun se auto rutkuttaa tuossa pihalla sen kuusi minuuttia, jonka kaivon tyhjennys kestää, ja täysillä. Imupumppu vinkuu niin, että tinnitusta kestää viikon. Se se käy luonnon päälle. Pyrinkin olemaan poissa kun auto käy. Siis se loka-auto. Jos olen poissa, kun oma auto käy, on autoni silloin joko avioliiton kautta saadun lisäosan käytössä tai sitten varastettu.

Taas on muudan tutkija (lue koko juttu tästä linkistä ) joutunut toimittajien laatimien harhaisten kysymysten uhriksi. Tosin luulen, että kyseisellä herrasmiehellä on vajavaista tietoa karppaamisesta. Tai muutenkaan VHH:sta. Minä kuulun siihen osaan hiilarinhoonaajia, että avainsanat ovat LUONNOLLINEN ja VAIN VÄHÄN PROSESSOITU sekä PROSESSOIMATON. Tarkoittaa siis sitä, että rasva on luonnollista (no, voi tietenkin tai kinkunläski), juurikaan käsittelemätöntä (ks. edellä) tai sitten vain vähän käsiteltyä ja sitähän on kylmäpuristettu oliiviöljy. Muttei niitäkään ylenmäärin! Kun nykytrendinä on, että päästään voihyllyssä irti ja mennään kotiin laittamaan voin päälle leikkeleitä. Eihän se käy! Ja kyseinen herra varoittelee äärimmäisyyksistä. Äärimmäisyyksiä on minunkin äärimmäisen vaikeaa ymmärtää. Olen niin helvetin laiska, etten jaksa räknätä pää punaisena joka helvetin yksittäistä hiilaria ja syödä sitten kynä toisessa ja haarukka toisessa kädessä. Vade Satana!

Lisäravinteistakin on nyt tehty mörkö omassa purkissaan. Kun niitä syömällä kuulemma kuolee. Aijjaa, siis teenpä itsarin! Syön ahkerasti lisäravinnetta toisen perään, kaksin käsin, jokohan se tulee se tuoni?! Missä kalma kuijottanee? Onko pillereissä pääkallonkuvia? Rukseja? Kolmioita?? Tai muita myrkyllisyyden symboleita?! Eipä näy, ei. Ei ole tuossakaan B-vitamiinitölkin kyljessä minkään sortin myrkynmerkkiä. Ei, vaikka otin lasit pois. Eikä D-vitamiinstakaan semmoista löydy. Ei niissä ole muuta, kuin D-vitamiinissa varoitus, ettei päiväannosta saisi ylittää. Josko vaikka otan sitten jotain muuta lääkekaapissani viruvaa ainesta yliannoksen? No, tuolla troppimäärällä, joita minulle on viimeisen kahden vuoden aikana määrätty, niin perkeles henki lähtisi muutamassa tunnissa, jos kiskaisisin purkillisen huuleen. Sen sijaan luulen, että näistä luontaistuotteistani tulisi korkeintaan lievää huonovointisuutta. Ja jos vielä vetelisi nuo tinktuurat tuolta jemeksestä kypsymästä iäntäkohen, niin saisin vielä helvetillisen kankkusenkin kaupan päälliseksi. Kits ei. Kuolen joka tapauksessa ennemin eli myöhemmin, todennäköisimmin maksakirroosiin tai vanhuuteen. Suvussa on kautta aikain kuoltu jompaan kumpaan, muutamia syöpiä ja infarkteja lukuunottamatta, mutta ne ovatkin jo oma lukunsa. Ei tänne ole kukaan jäänyt keikkumaan vaan sadan prosentin varmuudella kuolema korjaa! Oletko valmis?

Jees poks, ja rikkana ruishalmeessa uutiset toitottavat lounaiden hinnannousua ja leipätehtaiden alasajoa karppaajien nimenomaisena syynä. Kun ei kelpaa leipä eikä peruna, riisi saati pasta! Kun pitää kasviksia laitella lautasen reunalle, siellä joku kokki-Rokka mutisee, että mie en tullu tänne kasviksii siu lautase reunoil laittelee, mie tulin tänne keittämmää pottui! Juupa juu. Kostoksi varmaan viljatilojen tukia lisätään ja maito-/lihatiloilta tuet nirhataan niin alas, ettei Suomessa kohta voi puhua lihantuotannon saati maidontuotannonkaan kotimaisuusasteesta kuin muistelmateoksissa. Kun ei kumpaakaan ole. Ei kotimaista maitoa eikä lihaa. Sen sijaan uutisoidaan, kuinka ovat salaperäisesti riistaeläimet vähentyneet kaupunkien ympäristöistä...!

Nyt siis jyrkkä johtopäätös: JOS OLET KARPPAAJA, JÄTÄ TÄMÄ LUKEMATTA, TAI JOS LUET, UNOHDA HETI TAI JOS ET OLE KARPPAAJA, ALOITA KARPPAUS VÄLITTÖMÄSTI!
Suomen uhkana ei ole enään Suuri ja Mahtava eikä rajojen ulkopuolelta saapuva hyökkäys, maahanmuuttajat, entinen etninen vähemmistö, anarkistit eivätkä ääriliikkeet vaan terveelliseen, kasvisvoittoiseen ruokavalioon vaihtaneet ja hiilihydraattien yletöntä saantia välttelevät Suomen omat kansalaiset. Supo tiedottaa kansalaisten tarkkailusta lähiaikoina. Sinne on perustettu tarkkailua varten ihan oma osasto, se toimii samalla tavalla kuin ennen vanhaan toimi äärimmäisen tehokas Stasi -verkosto. Tarkkaile naapuriasi. Samoin kaupoissa sitä, mitä kukin kerää ostoskärryyn! Tietojasi tarvitaan! Suomi pitää pelastaa karppaamiselta ja vähähiilihydraattisuudelta! Kansansairaudet voivat vahingossa kadota tai muuttua olemattomiin lukuihin, prosentit puolittua! Pian täysmaitokielto kauppoihin! Ei enää voita hyllyihin! Eikä suuhun varsinkaan!! Lisäravinteet, voi ja luonnonmukainen viljely vaarantaa Suomen kehityksen! Emme enää johda sydänsairaustilastoja! Itsemurhienkin määrä vähenee uhkaavasti! Valtion virastoja joudutaan lakkauttamaan ja sijoittamaan uudelleen, THL ensimmäisenä vaaravyöhykkeessä, Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteen yksikössä housut tutisevat jo hiilihydraattisesti.

Tsäääh! Tässä vaiheessa heräsin. Tunsin vajetta maarussani. Romusin raput alas, menin keittiöön. Jääkaapista haroin purkin viiliä, punaista viiliä. Tönäisin auki pakastimen ja kahmin kylmän pussukan mustikoita, rapistelin auki ja ripsauttelin viilin pinnalle. Annoin hetken olla, selasin huolimattomasti aamun lehden ja lusikoin viilin parempaan talteen mustikoita rouskutellen, vaikka leukapieleeni sattuukin edelleen. Nyt taidan mennä takaisin sängynpohjalle tiiraamaan lainaamaani kirjallisuutta, että voin taas känistä siitäkin. Ja eritoten Vain Yhden Totuuden tutkijoista ja kannattajista. Hyvää yötä ja huomenta!
Lähetä kommentti