perjantai 28. lokakuuta 2011

Voip*rkele ja hiilarit Helv*tistä.

Valitan tekstissä mahdollisesti esiintyviä krijtsvihreitä! (otsikkoakin piti sorvata, kun ei näy tilastossa tämä juttu muuten. Vaikka näytetään lukevan. Kun on kirosanoja hänessä... )


Vastakkainasettelun aika on täällä! Kansa jakautuu kahtia! Suomalaiset kuolevat kaikki piakkoin sydän- ja verisuonitauteihin, sukupuutto uhkaa! Leipomoita kaatuu kuin heinää! Myllyt lakkaavat jauhamasta, kansa kuolee suolistosyöpiin! Vaara vaanii kaupassa, ravintolassa ja hampurilaiskioskeilla, niitä ei kohta enää ole! Suomalaisten syömätottumukset vinoutuvat, kansa kuolee aivotoiminnan puutteeseen! Rasva tukkii suonet! Suola vie muistin! Eliniänodote putoaa karppauksen vuoksi kolmeenkymmeneen! Asiantuntijat taistelevat! Professori saa vihapostia! Lääkärit peloissaan uuden edessä, jääkö kukaan henkiin?! Näin kirkuvat Iltahemorroidin ja Iltaödeeman otsikot, niin että korviaan saa lehtitelineen edessä pidellä kaksin käsin, vaikka olisi kuulosuojaimet. Mainosveesee ja veesee4 tykittävät samaan tahtiin uutisia maailman tuuliin. Toivottavasti enimmäkseen tuuliin. Sillä ilmain halkihan se käy televiiissioaaltojen kuin lentäjänkin tie. Osaa bloggaajista on alkanutkin jo perusteellisesti vituttamaan.

Tätähän tämä on taas ollut. Kun kansantalous yskii, koko Euroopan talouden vaappuessa korttitalon lailla sinne tänne, on pakko keksiä jotain uutisoitavaa maailman ulkopuolelta. Joten otetaanpa sitten hammasteltavaksi vaikka uudet tuulet syömäpuolelta. Kuten "karppaus". Karppaus on jo terminä niin huojuva, että sen sisälle voidaan niputaa kaikensorttista moskaa Atkinsista Hotkinsiin. Ja hyvä esimerkki oli Nelosen onnettomat uutimet, jotka haastattelivat Dukanin proteiinidieettiä noudattavaa henkilöä. Olen tutustunut sen verran perusteellisesti Dukaniin, etten menisi sitä sanomaan karppaukseksi ihan kevyin perustein. Vastapuolet tahtovat näissä kivityksissään unohtaa sen, että hiilihydraattien vähentäminen ei automaattisesti tee kenestäkään karppaajaa, jolla tunnutaan tarkoittavan julkisuudessa enimmäkseen Atkinsin induktiolla räpistelevää alkuvaiheen hiilarien vähentäjää, joka toivoo roimaa painonpudotusta. Asiantuntijat taasen toivovat syömärin putoavan kalliolta tai muulta korkealta paikalta. Etteivät joudu selittelemään enempää, miksi vähärasvainen ruokavalio ei ole se paras mahdollinen. Kuten vuosikymmenet on kuviteltu!

Ennen olisivat sikatalous- ja lehmikarjaporukat hieroneet käsiään yhteen "karppausuutisia" kuunnellessaan ja perustaneet joka niemeen notkoon ja saarelmaan pienteurastamon, palkanneet Saksasta makkaramestarin kouluttamaan ja alkaeet kunnon liiketoiminnan. Nyt Evira evää senkin ilon, milloin puuttuu valokatkaisijasta hätäkatkaisin tai kaakelilaatasta varaston puolella on lohjennut jo asennusvaiheessa kulma, joka on saumattu umpeen. Ja lupaa ei heltiä, vaikka mitä tekisi. Kun on määräysten vastainen tämä elintarvikehuoneisto.Nounou! Ei voida hyväksyä, ei.

Sillä aikaa sivistysvaltio Saksanmaalla jatkaa joka kylässä vaikuttavaa pienteurastamotoimintaa, joka on suunnilleen kaupan takapihalla. Kylässä on 800 asukasta, ja kauppias tulee kivasti toimeen. Aamulla aikaisin, kuten kauppiaan kuuluu. Tiskistä löytyy possu poikineen, leberkäseä, makkaroita montaa sorttia ja lihaa, maukasta, rasvaista ja vastateurastettua possua, riiputettua nautaa, karitsaa ja paljon muita mainitsemisen arvoista. Sopuhintaan! Riistaakin saa. Ja minulle on kerrottu, että metsästäjät myyvät siellä saalistaan, eivätkä muumioi sitä omiin pakastimiinsa, joita onkin sitten nurkat täynnä. Pari ydinvoimalaa lisää, että kaikkiin Suomen mettäporukoiden pakastimiin saadaan virta riittämään. (ai saatanansaatana, että olen kateellinen, kun meidän tontilla ei ole edes jäniksiä. Jos olisi eivät olisi kauaa hengissä. Posauttaisin jo portailta pomppijalta hengen pois! Oravakeittoa kyllä saisi ja mantelitäytteisiä talitiaisia)

Tätä nykytilannetta "karppauskeskustelussa" ei voi sanoa edes keskusteluksi. Tämä on naurettavaa eipäsjuupastelua, kissanhännänvetoa ja paskalimppien heittoa molemmilta puolilta. En minä sitä sano, ettenkö olisi itsekin syyllitynyt jonkinasteiseen vittuiluun "tietäjille" kuten ra-vit-se-mus-te-ra-peu-teil-le, mutta Laatikainen pelasti senkin ammattikunnan maineen. Minulle kun jäi kunnallisesta tyypistä vallan kauhea kammo. Sovitaanko, että tietojen päivittäminen, asiallinen keskustelu ja asiakkaan kuunteleminen astuisivat myös kuukausipalkkaisten kuntien ja kaupunkien, sairaaloiden ja lääkäriasemien ra-vit-se-mus-te-ra-peut-tien valikoimiin? Jooko? Lupaattehan?? Asenteen tarkistus kannattaa aina. Joka asiassa.

Odottelenkin tässä, kuka on se lääkäri, joka pelastaa lääkärikunnan maineen! Pitkin kevättä ja kesää olemme miehissä ihmetelleet alatikohoavia maksa-arvojani. Minua on jopa epäilty vakavasti alkoholisoituneeksi. Kieltäydyn olemasta rapajuoppo, keski-ikäinen ja vaihdevuosista kärsivä ämmä. Pahin juopotteluvaiheeni on edesmennyttä elämää kaikin puolin. Tiesin, että minulla on ottamattomia kolesteroli- ja maksakokeita, niin menin aamusella laboratorionhoitajan hyppysiin. Siinä huomenten jälkeen kerroin asiani, ja tongittiin laput framille. Ihmettelin maksa-arvojani, ja minusta otetun "juoppoarvon" kohoamista. Tätipä tiedustamaan lääkitystäni. Ja siinä vaiheessa, kun ikäiseni prouva kertoi, että mitä kivaa "nauttimani" lääkitys tekee maksa-arvoille, aloin kiroilla mielessäni ankarasti. Poistuessani kävin painostamassa soittoajan tohtorille.
Pillerit linkosin kotiintultuani apteekkiin palautettavaan kassiin, tarkistin ettei niiden joukossa ei ole mitään "elintärkeitä" pilsuja. Tarkistin senkin vähän ruokavaliostani, jota vielä tarkistella voi, tsekkasin kuolettavan lisäravinnelistani ja aloin hyppiä tasajalkaa hiuksiani raastaen ja kiroillen, kuin rantalappalainen. Tästä tulisi tämänkertainen lääkäri kuulemaan vielä melkoisen vuodatuksen! Jännittää ainoastaan, että tuleeko luuria korvaan. Toivottavasti olen maanantaina vielä yhtä käärmeissäni kuin nyt. Kielenkannat ovat melko herkässä, että jos tämä kandi keksii soittaa minulle tänään, annan palaa, vaikka olisin kaupan kassajonossa! ...saatana!!!

Mutta huomasin taas livenneeni ruokavaliostani. Íhmettelinkin, kun jouduin nostamaan insuliinin määrää, vaikka "muka" söin vähähiilihydraattisesti. Korjausliike alkoi hetimiten aamusella, kun aloin vuntsailemaan lehden ääressä, että mitä on tullut iäntäkohen sullottua. Ja kas!! Metrokasvit. Siis juureksia on alkanut mennä vähän liikaa kypsennettynä ja pakasteesta, kun ne on niin helppoja! Minulla! Minähän korostan sitä, että pitää nähdä vähän vaivaa sen ruokansa eteen! Ei hemmetti. Siispä ryydloikalla kauppaan, nauriit, lantut ja porkkanat surrurrurrukilla, joka tarkoittaa yleiskoneen raastinosaa, raasteeksi. Majoneesia kyytypojaksi ja pikku suukkiin. Sitä ennen koristeeksi runsain mitoin yrttisilppua, kun pers- sun muut liljat eivät penkistäni ole vielä paleltuneet. Meni myös varsisellerin lehtiosaa mukaan. Jälkkäriksi proteiinivanukkaaseen tehtyä marjamössöä: mustikoita, mansikoita jne. Leuat kävivät kuin leikkuupuimuri. Ai, että proteiini puuttui? Eikä puuttunut. Savusilakoita pistelin mukaan senkun kerkisin. Ja nyt läppärikin taitaa haista savusilakalle.

Ja sille, kuka tulee minulle väittämään,  etten saa kuituja, niin syötän sunnuntain Hesari liitteineen. Vaikka meneekin koiranpissapaperit hukkaan. Taidan kohta tarvita muutakin terapiaa, kuin tämän blogin. Jaa, mutta jos minä ilmestyn terapeutin vastaanotolle, sen terapeutin on syytä varata puolen vuoden sairasloma jo etukäteen.

(kiitos ystävällisestä huomautuksesta, että teksti pätkii, vähän korjailin pahimpia.)
(Tilastojen mukaan KUKAAN ei ole lukenut tätä bloggausta! :D )
Lähetä kommentti