keskiviikko 23. syyskuuta 2009

Rivakka hapankaaliyllätys

Eilen kauppaliikkeestä hankkimani porsaanneljänneksen puolikas on nyt uunihaudutettu uuteen uskoon ja toivoon. Aamuseksi pistelinkin siitä hyvän limpin ja hapankaalin kera. Suoritin uuden nautiskelusession vähän pienemmällä lihamäärällä, mutta suuremmalla määrällä hapankaalia.

Olen siis koukussa hapankaaliin. On se ainakin terveellisempää kuin peruna. Keitinperunoissa tuskin on vitamiineja tallella, kuten ravitsemusasiantuntijat väittävät kaikenaikaa. Ja sitäpaitsi: kaali maksoi tuolla ostoshelvetissä 0.29 egee kilo, joten vitamiinipommissa ei paljon hinta haittaa. Kototekoinen hapankaali on herkkua sekin! Tehty on. Vaan ei tänä vuonna. Hapankaaliämpäri säilyi kivasti silloisen asumukseni viileäkaapissa.

Käyntiin roihahtanut rasvaverokeskustelu aiheutti minussa pahan käymistilan. Kun nykypäivänä on aivan sairaan vaikeata löytää kunnollisia ruokatarvikkeita, niin siihen kun vielä lykätään rasvavero päälle, niin vot! Hallinnoiva entiteettini ratkesi jälleen tupakanpirun valtaan. Hyvä, ettei ryyppäämään. Tosin kaikista addiktioista kerralla, flunssan varjolla eroon pyrkiminen ei ole oikein hyvä juttu. Näinhän siinä sitten käy. Yksi kunnollinen tunnekuohu ja kessua palaa askikaupalla (lat.huom. ei nyt sentään!).

Kaipaan edelleen pikkuliikkeitä. Nämä isot kauppakeskukset voisi mielestäni muuttaa loistavaksi kokoelmaksi tuottajamyyntejä. Kun kävelet sisään, niin heti voisit istahtaa vaikkapa suutarin ja kahvilan risteytykseen, jossa kenkäsi tai laukunhihna korjattaisiin, tai nahkavyöhösi napsautettaisiin pari lisäreikää...tuolla taustalla olisi "Paavon Vihannesaitta", josta saisi tuoreita, kotimaisia, lähellä tuotettuja vihanneksia jokaiseen makuun. "Pieni Parsakauppa" markkinoisi maailmanihmeitä, parsaa joka muodossaan ja sen yhteydessä olisi herkkuravintola. "Raavas Lihamies" leikkaisi ja jauhaisi jokaiselle sopivan palan tai lihasekoituksen juuri siitä palasesta, jonka valkkaisi ihan itse. Luomunautaa, laidunlihaa, pihattosonnia...pikkupossuja, sikatuotteita, possunläskiä! "Kolottava Kahvihammas" tarjoilisi perinteistä kahvilatunnelmaa. Ulkomaanelävienkin herkkuja olisi saatavilla, tietenkin "Siirtomaatavaroita" lukisi kaupan kyltissä, vanhaan malliin!

Mikä merkitys työllisyydelle? Mikä merkitys verotukselle? Maataloudelle? Olen sitä mieltä, että iso merkitys. Mutta ei, suomalainen menee, kuin pässi narussa. Vähänkään valtavirrasta poikkeavaa katsotaan kuin lehmä uutta porttia. Ja pamautetaan ohtaan hullun leima. Mutta jotkut ovat leipänsä höhlältä kuulostavilla ideoilla tienanneetkin. Esimerkkejä on runsaasti.

Suomessa kyllä vedotaan kaikenhelvetin direktiiveihin, eikä varmaan tule ikinäkoskaan mahdolliseksi se, että tuossa kävelymatkan päässä olisi kylän teurastamo, leipomo, panimo, ravintola ja kauppa. Ja siitä kaupasta saisi alkoholipitoiset juomatkin.

Muttei auta, kuin nyyhkiä. Olen vaan niin täynänsä tätä holhoamista ja holhousmalleja, että leiriydyn kohta jonnekin huutamaan!
Lähetä kommentti