torstai 31. joulukuuta 2009

Hyvää viimeistä päivää! Vuoden.

Se on taas täällä, nakit ja perunasalaatti, sipsit, pikkunaposteltavat ja -suolaiset. Toisilla myös pikkuleivät, joulunjämät, kakku sun muut "herkut". Olen ollut tässä hiilarivieroituksella muutaman päivän. Kun tuolla joulunaikaan joutui lipsumaan. En jaksa tapella syömisestä tyrkyttäjän kanssa, kun puhe ei tehoa eikä huutaminen auta. Piti hölvätä inskaa runsain mitoin, että edes jotenkin pysyi tolkuissaan. Sekä samoin toivoa, että alkoholilla olisi liuottava vaikutus. Alkoholia varattiin turhan vähän. Olisi pitänyt ottaa kori Kossua...tana.

Mutta Varpu haastoi kampanjaan. Ja aionkin sanoa, että osanottoni!
On nimittäin aivan varmaa, että otan tuohon osaa. Siksi, että lehmäni on syvällä ojassa. Myös siksi, että nyt on vaan opeteltava, missä on vika. Miten kroppani oikeasti toimii. Vai toimiiko se enää mitenkään. Tämä tietää myös läträämisen kanssa entistä suurempaa varovaisuutta! Samoin ruokasuunnittelusta tulee jänskää.

Tuolla vaspuukin puolella törmäsin juttuun kalasta. Oikeastaan hauesta, joka onkin melkoinen risuaita kalaksi. Yleisin veto on tehdä siitä kalapullia tai -mureketta tms. mihin kyseinen olento jauhetaan tunnistamattomaan muotoon. Ja maustetaankin ajoittain niin, ettei tököttiä kalaksi tunnista. Hauki on ajoittain aika -hmmm- pahan makuinen...

Minä olen viännellyt hauen uuteen uskoon ja toivoon seuraavasti:
Pyydetään iso hauki, jollei itse tai naapuri, niin kalamestarilta. Sellainen uuniin sopiva. Siitä helvetinisosta tehdään niitä kalapullia tai se paloitellaan pienempiin kappaleisiin jatkokäyttöä varten. Niistä myöhemmin.

Siis uuniin sopiva hauki. Suomustetaan. Kala avataan selkäpuolelta. Kyllä. Suolishtethan. Huuhdellaan ontelo. Tehdään täyte. Ennen täytteeseen tuli kaikkea muutakin....mutta:

Mahdollisuuksien mukaan tuoreita yrttejä: persiljaa, basilikaa ja korianteria.
Karkeaa suolaa ½-1 rkl, mitenkä suolaista haluat tehdä.
Linssejä(joo, pieni myönnytys)
Smetanaa.
Mauste-ja mustapippuria.
Piparjuurta

Pieneen purkkiin smetanaa sekoitetaan noin kaksi ruokalusikallista yrttejä, pippurit ja suolaa sekä noin kolme-neljä ruokalusikallista linssejä sekä vajaa teelusikallinen piparjuurta. Sullotaan kalan vatsaonteloon. Tikutetaan hammastikuilla tai coctailtikuilla umpeen, tai narutetaan lihanarulla/kalastajalangalla. Uuni 150 astetta Celsiuksen asteikolla. Keittiön lämpötila nousee silloin kesällä vain hieman. Kääräistään kala vielä paperiin, pergamiini tai leivin. Asetellaan pellille maaru alaspuolin. Kaadetaan pellille myös kupillinen vettä(noin 1½dl), murjotaan kala uuniin. Otetaan kala pois, pienennetään kalan ulottuvuuksia ja laitetaan takaisin. Jätetään uuniin kylpemään noin kahdeksi tunniksi. Valellaan sitruunamehulla, kun on riisuttu kylpyvaatteistaan. Haukataan jonkun muusin kanssa huuleen.

Kohta alkaa taas ihana madeaika! Muhennosta! Nam! Soppaakin voi keittää, mutta potut täytyy jättää syömättä...ajatelkaa: kalaa vaan helkkaristi sekaan ja potut SAA jättää lautasen reunalle...kermaa liemeen. Kun madekeitto muutenkin keitetään maitoon, niin osan maidosta voi korvata loppuvaiheessa kermalla. Ja muistakaa laittaa myös voita...Mielestäni madesoppa on kaikkein helpoin kalakeitto: madetta, maitoa, suolaa (niitä perkeleen perunoita) ja maustepippuria. Muhitetaan.

Ja liemestä (sitä jää kumminkin) voi vielä virkkailla kivan kalavuoan:
Kalaa: haukea, ahventa jne. Fileinä tai palasina.
Vuoka.
Voita.
tilliä, ruohosipulia, pinaattia, persiljaa kutakin ruokalusikallinen silputtuna.
½ dl voipitoista "kalalientä" (joko sopan tähteet tai siiten voilla maustettua kuutiolientä)
2 kananmunaa

Vuoka voidellaan voilla ja päällystetään vihreällä silpulla. Sen jälkeen ladotaan päälle kalaa. Peitetään samaisella silpulla. Kaadetaan sekaan kalaliemi ja annetaan muhia uunissa. Kypsymisen loppuvaiheessa päälle vatkataan "piällyste": 2 kanamunasta vatkataan rakenne rikki ja valutettaan päällimmäisiksi vuokaan. Hyydytetään mynät. Toivotaan, että lientä ei ole järjettömästi. Nautitaan jonkun muusin kanssa.

Tässäpä tulikin taas aimo annos suomutuotteita. Pidän kalasta. Ja sienistä. Hemmetti, sienisalaatin aineet täytyy kaivaa pakkasesta, että saan aattoruokaa! Nyt en jaksa enempää, kun alkaa tämä resettien kirjuuttaminen käydä voimille. Mutta jollen tänään, niin ensi vuonna palaan taas tähän rimpuilemaan. Kommentit olisivat tietenkin aina tervetulleita...ilmeisesti kaikki kaksi lukijaani ovat jo vetäneet itsensä leukakiikkuun näiden toivottomien räähkäisyiden vuoksi.
Mutta silti:

OIKEIN HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE!

-Massu
Lähetä kommentti