Nutrinutrinutri...nutria, nutrilett, nutritionismi, nutrisal, nutriplus....

Tana...selain kaatui, ennen kuin alkutekstit tallentuivat. Noh, ei hätä ole tämän näköinen. Aikomukseni oli äimistellä nykymaailmallista kaiken ravinteistamista ja ravintouskottelua, ravintouskoa. Siten kait tuon nutritionismin voisi kääntään. Ravinneuskoisuus. Maiskmaisk, maistelen tässä. Sitäpä hyvinkin. LÖYTYI se alkuperäinen alkuteksti, tässä, ole hyvä:
"Haisevat haisunäädät ja rämemajavat. Michael Pollanin väkevä teos Oikean Ruoan Puolesta on vain vahvistanut omia hypoteesejani siitä, kuka ja mikä ohjailee nykyimmeisen syömistä. Ei, se ei ole nälkä. Ei sinne päinkään. Nälkää ei nyky-yhteiskunnassa suoranaisesti näe kukaan. Ainakaan niin, että se virallisesti tunnustettaisi tai tunnistettaisi. Perkele."

Me "luomakunnan kruunut" tai nykyisellään lähinnä varmaan lippalakit, olemme keksineet, että koska ihminenkin syö koko elämänsä, niin siinä on selkeä markkinarako ihan kaikelle. Totta kai! Ei kait kukaan ole niin sinisilmäinen, että uskoo tuohon potaskaan, jota teeveestä paahratetaan ilta toisen perästä päin näköä?? On, kyllä vain on. Mitä syvemmälle poraudun Michael Pollanin Oikean Ruoan Puolesta -kirjaan, niin sitä enemmän tulen siihen tulokseen, että tekemäni ravinnollinen ratkaisu on ollut mitä suurimmassa määrin oikea.

Siis se, että mahdollisimman paljon alusta alkaen tehdään ruokaa itse. Mahdollisimman puhtaista aineista ja mahdollisimman "luonnollisesti". Tempaisin ensimmäisenä seinään "valkoiset". Siis jauhot ja sokerin. Kovetetut kasvirasvat joutuivat pannaan seuraavaksi. Väittävät, että margariinia pystyy nykyään kovettamaan ilman, että siihen syntyy transrasvoja. Hah! Margariini on teollinen, vasiten voin korvikkeeksi luotu tuote, KORVIKE, joka on lisäksi pahaa. Voi sen sijaan on maidon sivutuote. Eli luonnollinen rasva. Ja paistorasvaa eli laardia ei enää saa mistään. Samoin possut, naudat ja muut on jalostettu jo niin rasvattomiksi, että on suoranainen ihme, etteivät ne narise kävellessään.

Tässä rasvakammoisuudessa mennään nyt jo ojasta allikkoon. Kun kuitenkaan ei ole saatu oikeasti mitään konkreettista aikaan, niin syyllisestetään syöjä! Syöt väärin, jos sairastut. Syöt vääränlaista ravintoa, jos sairastut. Ja kun nämä ravintoasiat on teollisuuden ja ns. päättäjien käsissä, joiden kädet eivät ole puhtaat, niin kohta emme saa enää mitään luonnolliseen viittaavaa mistään. Kaikki on vitaminoitu ja ravinteistettu, teollisesti käsitelty, asiallisesti lisäaineistettu, unohtamatta hiivauutetta, ja pakattu siisteihin purnukoihin. Iäntäkohen, herkullista! Mummon muusista on kyllä mielestäni se oikea muusi kaukana, eikä mummoni myöskään tehnyt ranskalaisia perunoita...! Mutta peruna ei ole minun ruokani jalusta ja peruskivi.

Koko tämä kolesterolin kertyminen verisuonien seiniin on selätetty jo aika monessakin tutkimuksessa. Ei ole voitu todistaa kolesteroliarvojen ja rasvaisen ruoan yhteyttä pitävästi. Sen sijaan nyt aletaan herätä siihen, että rasvan korvaaminen hiilihydraatilla onkin väärä veto. Lukekaapa palvikinkkupakettia: Rasvaton palvikinkku, rasvaa 3%, blablabla-aineita tähän väliin, GLUKOOSIA, lisäaineita happamuudensäätöön, säilyvyyteen jne. Onko se nyt sitten luonnollista, että palvikinkussa on sokeria?? Kiukuttaa tämä linssiin kuseminen.

Minä en ala ketään neuvomaan, miten syöt tai mitä syöt. Käyttäkää sitä vähäistä aivokapasiteettia, joka kaiken rasvan vähennyksen jälkeen vielä siellä nupissa keikkuu: jos ruoan jälkeen on ähky, väsymys ja kohta uudelleen nälkä, todennäköistä on että syöt kroppasi mielestä täysin väärin. Siinä ei silloin auta edes trendsetteri Hanna Partasen tarjoilema jogurtinkaltainen aine. Ainoastaan syömätapojen korjaaminen. On väärin kuvitella, että nälkä ei lähtisi vaikka seuraavasti työmaaruokalan pöydästä valiten: Lihakastikkeesta valutetaan ylimääräinen kastike pois. Kuupallinen lautaselle. Jos on kasvislisuketta, otetaan sitä, jätetään riisi/pasta/peruna pois. Läjä salaattia, pari tippaa öljykastiketta. Juomana joko rasvallinen piimä, Kunnollinen maito (punaista, kiitos) tai sitten vesi. Vesilasin voipi ottaa siitä huolimatta, että toinen klasi on jotain muuta. Keittoa niin paljon, kuin lautaselle mahtuu, ja perunat pois. Eikä palaakaan leipää. Tällä tökkii mainiosti iltaan.

Hittolainen, salaattiahan tässä vielä pitää kylvää, että olisi kohta omavarainen sen suhteen. Tomaatteja tuskin tulee näillä keleillä avomaalla....mutta yrittänyttä ei laiteta. Ja lääkeetkin on ottamatta. Mutta nälkä ei ole: aamupalaksi pari kananmunaa ja räväkkä salaatti. Kyllä. Nam.

Kommentit

Miriam sanoi…
Kyllä muuten huomaa, kun on luomua tai ei luomua: äiti ja sen mies on monena vuonna kasvattaneet tomaatteja omassa kasvatuslaitoksessa (pieni ja sievä, sopii kaupunkiasunnon pihaan, itse tehtykin vielä, jotain vanhoja ikkunalaseja kierrätetty). Tänä vuonna sitä herkkua ei saada, kun ovat 3 viikkoa poissa, nyt. Mutt joo...
Siitä tuli muuten mieleen eräs ohje, kokeile, suosittelen: Valkospulia, pieninä paloina, murusina mitä lie, tomaattia ohuehkoina siivuina ja öljyä päälle. Annetaan olla hetken jääkaapissa (kun ei oikeen tee hyvää makuuttaa tomaattia pöydällä leikkaamisen jälkeen, ennen sitä ei sais jääkaappiin laittaakaan) ja syödään. Jos tahtoo tarjota jollekulle, kannattaa varata paljon, muuten joku jää ilman, pahimmassa tapauksessa emäntä/isäntä ite! :)
Anonyymi sanoi…
Voi ihme! Ole kiltti ja kirjoita mielipidekirjoituksia lehtiin ruoasta, jooko!
Yhä enemmän ihmiset vain kuvittelevat ja menevät yli siitä, missä aita on jo maassa. Tai ala uuden ajan Jaakko Kolmoseksi! Kunnon kotiruokaa kotikonstein!

Rukoilen, että alat julkkikseksi, osaat takuulla myös puhua hyvin, kun kirjoitatkin näin upeaa teksitiä, josta kiitos.

terveisin, Anna-Maija
Anonyymi sanoi…
Trendsetteri Hanna Partanen! Hyvin sanottu! Ravitsemusterapeutti, eeeee. Minusta tuo tyyppi on nostanut nyt itsensä liki jumalaksi.

Eikä suomalainen ruoka, ei muunmaankaan, ole terveellistä, kuin itse viljeltynä.

Risto

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jussipussi.

Rillit kuumana!

Lihavat montunreunalle riviin -rattatatta- ja ongelma on ratkaistu