torstai 5. marraskuuta 2009

Rasvattomuus on livennyt jo käsistä

Ihan käsittämätöntä! Kerrassaan outoa ja omituista. Verrattoman huvittavaa, erinomaisen naurettavaa.
Osallistuin tässä kyselytutkimukseen eli galluppiin. Kotimaisittain kalluppiin. Siinä kyseltiin rasvankäytöstä jne. Ja kysymykset olivat ihan jänskiä. "Saiko tämä xxx ajattelemaan kolesterolia...blabla" NO EI!
Ensin pitää lääkärikunnan päästä sovintoon siitä, mikä on ensinnäkin normaali kolesteroli ja paljonko on yksilöllinen vaihtelu viitearvoon ja vielä sekin, että miten se kolesteroli jakautuu. Ei voida tuijottaa vain kokonaiskolesterolia ja tukea pas...eikun margariiniteollisuutta. Voi vehnä, että kiukuttaa.

Kun mielestäni määrä ratkaisee, oli kyse sitten siitä, millaista rasvaa käytät, tai siitä, millaisia hiilihydraatteja syöt. Jos ravinto koostuu enimmäkseen hiilihydraateista, niin voihan perse. Ainakaan olo ei parane, saati kolesteroliarvot, kun siitä on minunkin tuttavapiirissäni esimerkkejä vähän liiankin kanssa. Mm. eroppi (entinen avoppi) sai määräyksen syödä kevyttuotteita ja kas, kolesteroliarvot nousivat! Kevyttuotteilla! Jee!

Samoin nämä nykyiset, kotimaiset ja ulkomaisetkin ravintosuositukset. Ihan perseestä. Olen suorastaan vihainen, sillä esimerkiksi pienituloisten on helkkarin vaikeata noudattaa näitä rikkaittein tekemiä ravintosuosituksia. Kasvisten hinnat kipuavat taasen kohta pilviin, ja kylmäkellarit kerrostaloista on muutettu lämpimiksi tiloiksi... ei saa lanttupussia kellariin. Eli makaronivellillä mennään. Vi***. Lähituontanto kunniaan ja pienet kaupat herätetään henkiin! Siinä lääke a) työllisyyteen b) hyvinvointiin c) tulojen jakautumiseen tasaisesti.

Ärhentelen täällä itsekseni ja juoksen vessassa. Kiitos kuuluu eräälle tutulle, joka eilen kertoi olleensa paskomataudissa. Sehän välittömästi tarttui digitaalisesti puhelimen välityksellä. No, itse asiassa, veljenpojalla on ollut vatsatautia, joten eilinen talvirenkaanvaihtosessio ei ehkä edistänyt aihetta. Kun minä painuin sisälle kiusaamaan lapsia. Äijät vaihtoivat renkaat ja joivat kaljaa. Tietenkin, asennusjuomaa olla pitää.

Mutta viime yön ja tämän aamua olen rampannut vessassa kuin Charme Asserdal. Tätäkin olen kirjoittanut jo kymmenen minuuttia. Kiihtyvällä nopeudella. Tultiin tuossa eilisessä puhelinkeskustelussa siihen tulokseen, että perspuoleen pitäisi asentaa persereikä teflonista. Säästyisi paperikustannuksia, eikä tarvitsisi vessapaperiakaan tuoda ulkomailta, kun eihän kohta Suomessa ole paperitehtaita! Eikä tulisi sitten chilinsyönnikään jälkivaikutuksia...

Hurra, pitänee ruveta taas ryhtymään.
Lähetä kommentti