perjantai 17. joulukuuta 2010

Seitsemässätoista on luukku parhaimmillaan.

Tai ainakin melkein. Aatos jalo on rientänyt jo tovin jos toisenkin sinivuorten yöhön. Perkule, kun tätä yötä vaan riittää ja riittää. Päivälläkin on yö. Tai no, ei ihan näin etelässä kokopäiväyötä ole. Kokovartaloyö kyllä. Sitä jos aamusta joutuu lähtemään, niin tuntuu, että menee yökylään. Onneksi tuossa 22.12 on päivä kääntymispisteessä. Ja pesäpäivistä 22. -23.12 vanha kansa sanoo seuraavaa: Auringon sanottiin olevan kannoillaan eli pesässään. Mikäli aurinko ei pesäpäivinä paistanut, tulevasta kesästä tuli sateinen; mikäli aurinko pesäpäivinä paistoi, tuleva kesä oli kuiva ja poutainen. Että tuijotelkaa taivaalle myös. Älkää ajako tolppaan, jonkun muun kulkimen persieen tai kävelkö tolppaan/heikkoihin jäihin, kuitenkaan.

Tämän päivän jatseihin kuuluu maksa. Maksapiiras/-pasteija. Vanhat, suorastaan pyhät keitto-opukseni kertovat erinäisen määrän ohjeita ko. evään tekoon. Kaikissa on jujuna vasikanmaksa ja siivilän läpi pusertaminen. Laiska emäntä vetelee tietenkin mutkat suoriksi ja ostaa valmiiksijauhettua. Eikä puserra siivilän läpi. Ja saa klimppistä, ikävästi hampaissa muljuavaa maksatuotetta. Joten se siivilä vaan kauniiseen käteen ja kauhalla maksaa sen lävitse hieromaan!

Sen jälkeen nopein tie onneen on:
350g naudanmaksaa siivilän läpi puserrettuna
200g nahatonta siankylkeä silputtuna (yököttävät jänteet pois!)
1 hienonnettu sipuli
1 raaka kananmuna
3 anjovista
1 tl suolaa
1 maustemitta inkivääriä ja toinen timjamia
2,5 dl täysmaitoa
Koko komeus työnnetään  tehosekoittajaan ja huristellaan massaksi. Pitkulainen vuoka päällystetään ohuilla silavaviipaleilla ja massa kaadetaan siihen. Heikkohermoiset voidelkoot vuoan. Silavaviipaleita vielä päälle. Peitetään voi/leivinpaperilla ja pannaan vesihauteessa kahdeksi tunniksi kiehumaan. Annetaan jäähtyä siinä vesihauteessa. Toiset laittavat vesihaudutuksen jälkeen vuoan vielä uuniin. Ei kovin hyvä idis ole se.

Vanhoissa keittokirjoissa maksalaatikko on maksavuoka. Ja kotonatehty maksalaatikko olikin penskana ihan ehdoton herkku. Mummo teki sitä ns. isonkammarin pönttöuunin hiilloksella. Mutta nyt kun poistin ruokavaliostani riisin ja viljat sekä potut, niin en taida tuota laittaa tänä(kään) vuonna. Ei ole pönttöuunia. Eikä mummoa. Tuosta mummolasta puhumattakaan...

Mutta jos oikein haluaa säästeliäs olla, niin ensin tietenkin tarjoilee pesueelleen ensi viikolla keitettyä tai uunissa kokonaisena paistettua maksaa. Raastaa sen jälkeen jämät. Todennäköisesti saa raastaa koko maksan. Mutta otetaas taas:
Kylmä maksapiiras(-pasteija)
1dl hienonnettua maksapaistia
1 dl raastettua juustoa
100gr voita
½rkl konjakkia
Maksa, juusto, voi ja konjakki vaivataan notkeaksi seokseksi ja pannaan vähäksi aikaa kovettumaan. Siitä muodostetaan leivinpaperin avulla kääryle, joka leikataan ohkaisiksi viipaleiksi. Tarjotaan hiilihydraattisietoisille voileipien kera. HHT-läiset pistelevät viipaleet kasvislisukkeen kanssa iäntäkohen. Nautitaan loppu konjakki hyvillä mielin parempiin suihin.

Juontui taas mieleen, että r-terapeuttikin on edelleen näkemättä...tässä teille vähän jutustelua aiheesta.
Mutta mitäs näistä häistä! Pidetään huomenna uudet!
Lähetä kommentti