Ehkätieteen armoitetut sankarit ja -taret.

Olisi pitänyt, pitäisi, varmaan ehkä olisi, jos olisin. Tuollahan sitä selitykset aloitetaan. Oli kyse sitten terveyden-, sairauden-, ihon- tai muun asian hoidosta. Olisi pitänyt laittaa aurikorasvaa, olisi pitänyt syödä silliä. Olisi pitänyt, ehkä olisi pitänyt. Että jotta! Mutta kun, että.

Eräs seuraamani ryhmä tuolla Vaspuukin uumenissa on syömmeni lähistöllä viihtyvään ruokatottumuksiin suuntautunut Karppi -porukka. Ajoittain siellä leimahtelee keskusteluja aiheen "liikaa hiilihydraatteja" -tiimoilta. Joku mainitsi voivansa syödä purkillisen silliä yhdeltä istumalta. Heti alkoi kauhistelu, että sillissä on sokeria. Kauheita määriä! Jooh. Ottiatuota.

Tieteen näkökantilta tutkiminen on kaiken alku ja juuri. Ja tutkimustulosten vääristely. Äsh, eikun parantelu. Tarkoitan sittenkin, että tulosten julkaisu vain hieman valikoiden. Sillälailla valikoiden, kuinka tutkimuksen tuloksia tarvitaan. Vähän niinkuin tarveharkintaisesti. Jos tutkimus osoittaa, että tupakka on myrkkyä, niin siitä tongitaan kaikki osoittavat hommelit framille, että juu-u, on se. Tai jos tarvitaan teollisuuden tarpeisiin vaikkapa erilaisia ravintoainejuttuja, niin kaivetaan esiin ensin vanhoja tutkimuksia, joista sorkitaan parhaat palat ja tehdään vaikka niiden pohjalta uudet. Vaikka sellaiset, että margariini on todella hyväksi kokonaisterveydelle. NOT. Se on niin pahan makuistakin, ettei semmoista kukaan älylllä varustettu ihminen syö. Ei siihen elukatkaan koske.

Terveyden saralla on muutenkin kasapäin älytt...eikun väitteitä, tutkimuksia ja arvailuja, että päät yhteen kolkkaa. Ja lisää suolletaan. Varmaan kerran viikossa on luettavissa jostain aviisista, vähintään akkainlehdestä, mitä uutta on maailman turuilla ja toreilla. Siis tutkijankammioissa väännetty kalliilla rahalla. Jonka olisi voinut toki käyttää paremminkin. Vaikka yleiseen hyvinvointiin.Yksilön hyvinvoinnista puhumattakaan.

Tutkimusten uskottavuutta syö tehokkaasti se, että viikottain puhkeaa kukkaan myös uutisvuo, että mitkä tutkimukset ovatkin silkkaa potaskaa. Mikä teoria ei pitänytkään paikkaansa ja missä tutkijat ovat väärentäneet tutkimuksiaan tutkimuksen kustatanjan tarpeiden mukaisesti. Tai vetäneet peräti hatusta! Tai nenästä.

Minä tein tässä juuri empiirisen tutkimusen, että syöminen vähentää nälkää. Syöminen tuo myös hyvänolontunnetta. Pienet ruokajuomat (fingerporillinen herkullista viinaa) tekevät olosta peräti siedettävän. Samassa tutkimuksessa huomasin mm. että salaatinlehteen kierretty meetwursti maistuu erilaiselta kuin juustoon kierretty meetwursti. Kiinankaali pannulla voissa paistettuna nokkoshakkeluksen kera on erinomaista ja camembert jälkiruokana pakastemarjojen (mustikkaa ja mansikkaa) kera on suorastaan taivaallista! Ensin vain kaikki marjat ja camembert lämmitetään suun mukaisiksi.

Samassa tutkimuksessa, jota koko aamupäivän olen värkännyt, olen todennut, että kuppi virkistävää maitokahvia aamupalan ja lounaan välillä, mielellään kylmänä, on oikein hieno asia.

Menen nyt loikoilemaan puutarhatuoliin tuonne pihamaalle, D-vitamiinia luonnonmenetelmällä näjetsen! Mukaan jääteetä, itse keiteltyä. Sitruunaa lisäksi.