MahaTar laihtuu. Mutta miten!

Kas kehveliä, kun aika lentää. Minä vaan en lentele juurikaan. En ole tässä viimeaikoina lentänyt edes nurin. Aatoskaan ei juuri ole lennellyt. Eikä kynä. Pari lautasta kyllä lenteli, kun ote kirposi vallan vahingossa. Onneksi olivat tyhjiä ne lautaset. Tiskarista kaappiin menossansa. Lohettoman likakuun jälkeen ei ole juurikaan sattunut ja tapahtunut. Tai on. Sattunut on milloin lonkkaan ja milloin vatsaan saatika käteen. Särkylääkkeiden syömisessä tai oikeastaan syömisen välttelyssä, alan olla melko hyvä! Panadol ja Burana eivät ole parhaita ystäviäni. Vaan ihan perusjuttu: hiljainen käveleminen. Ihan vaan tuossa lähistöllä käppäily. Tosin metsään ei oikein ole päässyt, kun puro tulvii sen verran hienosti, etten uskalla siihen sillantapaiselle astua. Se kun on liukas. Saattaisi siro 42-numeroinen saapas siinä luistaa, nih. Päässä ei näin syyskylmillä ole liikkunut juuri mitään, lentämisestä puhumattakaan. Olen ihan tarkoituksella taas pysytellyt tikunmitan päässä ravitsemuskeskus...

Jees, tuossa sivusivussa huomauttelinkin, että nyt on menossa viides päivä uuden lääkityksen aloituksesta. Viisi senttiä on mennyt vyötärön kohdalta. Jumalauta. Mutta ei ole ollut nälkäkään. Olo on mainio. Olen palannut kaksikymmentä vuotta taapäin olotilassa. En edes muistanut, kuinka hyvä voi olo olla. Aamulla varhain, kun syön lasin piimää, mustikoilla tai jollain vastaavalla, otan pillerikouralliseni ja hörppään virkistävän kupposen kahveeta, niin en sen jälkeen juurikaan kaipaa muuta. Ennen vetelin eilisiä jämiäkin ja aamusalaattia. Nyt ei ole tarvetta. Väänsin äsken itselleni ronskin salaatin varhaiskaalista, pakastevihanneksista, tomaatista, kesäkurpitsasta ja lehtisalaatista, jota löytyi jääkaapista. Lisäsin joukkoon varrellisen kesäsipulia ja muutaman siivun valkosipulia sekä kuutioin ylijääneet broilerinlihat sekaan. Rutkasti majoneesia, joka oli maustettu reilusti chilillä ja valkosipulilla sekä yrttisilpulla ryyditti koko homman. Munakokkelin väänsin yhdestä munasta p...

Hän oli pikkupikku pilleireissä. Tässä, kun olen sairaasti sairastanut, niin särkylääkkeillä on -hmm- sanoisinko, mielenkiintoisia sivuvaikutuksia kroppaani. Muutenkin suurivatsaisena henkilöitymänä en kaipaisi yhtään pullistusta tuohon mahan kohdalle. En. Mutta asia on aivan päin ja vastoin. Muutamia aikoja, kun olen joutunut linkoamaan tuulensuojaan erinäisiä määriä pillereitä, vakiokaman lisäksi, niin olen huomannut, että turvottaa. Ihan siis komeesti. Sormet, nilkat ja vatsa, ja tietenkin kaikki muukin, ovat enempi vähempi paksumpia kuin mitä pitäisi. Nestettä näyttää kertyvän. Onneksi taitaa nyt hellittää tämä mättäminen. Välillä tuntui, että kipu ei lähde vaikka pistelisi poskeensa puolen apteekillista säryntappajia. Nyt vielä kaiken kukkuraksi sykyilen, että olen saanut flunssan! Eeeeeei, en ota siihen tulehduskipulääkettä kuin äärihädässä. On aika mielenkiintoista huomata, että miten tässä kaikki vaikuttaa ns. kaikkeen. Kun putoaa tasapainolaudalta, niin johan alkaa tapahtua ku...