MahaTar laihtuu. Mutta miten!

On eletty nyt sellaisiin aikoihin, ettei ole aikoihin eletty. Erään itseoppineen tyypin sivuihin käväisin päällisin puolin tutustumassa. Sattui niin hauskasti, että asiasta keskusteltiin Turpaduunarin...eikun Christer Sundqvistin Facebook seinällä. Lähinnä tämän itseään ravitsemusterapeutiksi kutsuvan tyypin edesottamuksista. Siellä olikin monta viisasta, jo ennestään tuntemaani keskustelijaa. Jokainen loihe lausumaan erittäinkin viisahia. Kiitollisena lueskelin. Että voikin olla ympärillä erittäin viisaita ihmisiä. Tämä erittäin itseoppinut tyyppi kyllä kylvää kuolemaa ympärilleen noilla väittämillään. Hiilihydraateista. Itse olen vaappunut hiilarien kivisellä tiellä jo kohta viidentoista kirvelevän vuoden ajan. Ajoittain kontannut, toisinaan suoraselkäisemmin. Mutta en minä jumalauta ala tolittamaan täällä, enkä muualla, että olisin ravitsemusterapeutti. Ra-vit-se-mus-te-ra-peut-ti. hyhhyh. Ravinnosta ja sen monista hyvistä asioista voisin kirjoittaa parit romaanit ja piirtää use...

Aika moni minuun yhteyttä ottanut, on valittanut olotilansa olevan huono ja pyytänyt neuvoja. Minähän se olenkin oikein varsinainen guru näissä ravitsemusasioissa, hjoo. Omaakaan oloa ei voi aina sanoa juhlallisen hienoksi, niin en lähde kovasti korjaamaan kenenkään muun olotilaa. Kroppa kun on yksilöllinen. Olo on ihan omanlaisensa itse kullakin toimijalla. Edellisessä lätinässäni höpisin pirstaloitumisesta. Kai se on tämäkin jonkinlainen osoitus pirstaloitumisesta ja pilkkoutumisesta ruokarintamalla, että kohta ei enää tiedä mitä saa ja mitä ei saa syödä, mikä lyhentää ikää, mikä pidentää ja mistä saat riittävästi olotilanrakennusaineita! Johan se nyt on perskeles! Olen monesti tässä pälissyt ruoan aitoudesta. Olen tullut siihen tulokseen, että olemme hukassa. Todellakin siis. Täydellisesti hakoteillä. Out. Emme enää syö ruokaa, joka on terveellistä ja maukasta, maukasta ja terveellistä. Syömme ravinteita, ravintoaineita, mikroravinteita, makroravinteita, kolesterolia, partikkeleit...

Viime postaukseni jälkeen olen vieraillut mm. kirjastossa, taas ja jälleen. Sieltä kanniskelin normaalin historia-annokseni lisäksi myös muutakin tavattavaa. Mielenkiintoista tavattavaa: Ehdin  tulee hänkin Ruåtsinmaalta, kuten Kostdoktorn, tri Annika ja monet muut. Tässä vaan suomalaiset eivät ole alkaneet kopioida ruotsalaisia, mutta kyllä Ruotsia kopioidaan paljon typerämmissä jutuissa ehtimiseen! Kirjaa selaillessani olen huomannut sen sisällön olevan melko yhteneväinen tähän uuteen, uljaaseen ruokatottumusvääntööni. Siinä ei suositella valkoisten jauhojen ja sokerin käyttöä. On siellä paljon muutakin, joista kannattaa lukea ihan itse suoraan kirjasta. Mitä syömiseen tulee, niin tiuhan sopan taas olen keitellyt, jälleen. Äkkäsin nälissäni, että sieniä on kaapit väärällään, kylskaapissa on kiinankaalia ja varsiselleriä, sipulia pitää olla aina, montaa sorttia, joten kaupasta ostin lisukkeeksi purjon. Hulautin aineet kattilaan sopivassa suhteessa, mikä kenellekin sitten parha...