MahaTar laihtuu. Mutta miten!

On eletty nyt sellaisiin aikoihin, ettei ole aikoihin eletty. Erään itseoppineen tyypin sivuihin käväisin päällisin puolin tutustumassa. Sattui niin hauskasti, että asiasta keskusteltiin Turpaduunarin...eikun Christer Sundqvistin Facebook seinällä. Lähinnä tämän itseään ravitsemusterapeutiksi kutsuvan tyypin edesottamuksista. Siellä olikin monta viisasta, jo ennestään tuntemaani keskustelijaa. Jokainen loihe lausumaan erittäinkin viisahia. Kiitollisena lueskelin. Että voikin olla ympärillä erittäin viisaita ihmisiä. Tämä erittäin itseoppinut tyyppi kyllä kylvää kuolemaa ympärilleen noilla väittämillään. Hiilihydraateista. Itse olen vaappunut hiilarien kivisellä tiellä jo kohta viidentoista kirvelevän vuoden ajan. Ajoittain kontannut, toisinaan suoraselkäisemmin. Mutta en minä jumalauta ala tolittamaan täällä, enkä muualla, että olisin ravitsemusterapeutti. Ra-vit-se-mus-te-ra-peut-ti. hyhhyh. Ravinnosta ja sen monista hyvistä asioista voisin kirjoittaa parit romaanit ja piirtää use...

Taas on se(kin) aika vuodesta, että ravitsemuskeskustelu on alkanut velloa siellä täällä. Lehdissä ja somessa ja sen sellaisissa ympyröissä. Rasvasota on julistettu lopetetuksi, muttei se kyllä missään näy. Akselirasvat ovat edelleen kauppojen hyllyillä. Ja ihmiset luimistelevat, kun kerään kärryyn/koriin ainoastaan voita, voita ja voita. Valion vanhaa mainosta lainaten: Voita ei mikään voita. Ostin jopa ämpärinkokoisen purkin kirkastettua voita etnisestä kaupasta. Korvaa keveästi öljyt. Rypsiöljy sopii kivasti hydrauliikkaöljyksi, eikä ole niin tajuttoman vaarallinen luonnolle. Taannoin kuuli useastikin, että VHH eli siis tämä hiilihydraatteja karsiva ruokavalio on uskomustietoon perustuvaa humpuukia. Hyvin se on kyllä kohdallani pelittänyt. Käytin inskakyniä tikkojen korvikkeena muutama vuosi takaperin ja linkosin mäkeen koko tyhjänpäiväisen insuliinin. Insuliinitasot taisivat olla melkoisia, koska lihoin kuin sika. Eli en tule kaipaamaan niitä päiviä, jolloin kävelin kuin Martti A...

Tässä kun alkoholipoliittinen vääntö on jälleen kiivaimmillaan, kun pusaavat uutta alkoholilakia Suomenmaahan. Osa käyttää käsikassaranaan sitä, että suomalaiset kuolevat heti sukupuuttoon, kun laki saadaan voimaan. Siis heti. En minä väitä, että alkoholi ei aiheuttaisi ongelmia yhteiskunnassa ja varsinkin sen ulkopuolella. Toinen puoli uskoo, että länsieurooppalainen juomakulttuuri tärähtää saman tien siemailevien kansalaisten ajukoppaan, kun laki on pantu framille. Ei ehkä niinkään. Samanlainen huuto, mellastus ja sormenheristely oli arkipäivää myös keskioluen vapauttamisen aikoihin. Että keppanaa sai muualtakin kuin valtion pitkäripaisesta. Aikoinaan, kun otin hoippuvia ensiaskeleitani ruokakulttuurin saralla, oli alkoholiin verrattavia asioita myös täysrasvaiset maitotuotteet ja suola. Voi oli itsestään perkeleestä. Jo pelkkä voipaketin tarkastelu sai aikaan jumalattoman infarktin. Joko aivoihin tai sydämeen. Eikun pullasuttua vaan rasvattomaan maitoon. Ja margariinia uusille per...

Olisi pitänyt, pitäisi, varmaan ehkä olisi, jos olisin. Tuollahan sitä selitykset aloitetaan. Oli kyse sitten terveyden-, sairauden-, ihon- tai muun asian hoidosta. Olisi pitänyt laittaa aurikorasvaa, olisi pitänyt syödä silliä. Olisi pitänyt, ehkä olisi pitänyt. Että jotta! Mutta kun, että. Eräs seuraamani ryhmä tuolla Vaspuukin uumenissa on syömmeni lähistöllä viihtyvään ruokatottumuksiin suuntautunut Karppi -porukka. Ajoittain siellä leimahtelee keskusteluja aiheen "liikaa hiilihydraatteja" -tiimoilta. Joku mainitsi voivansa syödä purkillisen silliä yhdeltä istumalta. Heti alkoi kauhistelu, että sillissä on sokeria. Kauheita määriä! Jooh. Ottiatuota. Tieteen näkökantilta tutkiminen on kaiken alku ja juuri. Ja tutkimustulosten vääristely. Äsh, eikun parantelu. Tarkoitan sittenkin, että tulosten julkaisu vain hieman valikoiden. Sillälailla valikoiden, kuinka tutkimuksen tuloksia tarvitaan. Vähän niinkuin tarveharkintaisesti. Jos tutkimus osoittaa, että tupakka...

Nyt kun kaikki ämmäinaviisit ja itseäänkunnioittavat fitnessshitnesslehdykät sekä muut maanvaivat ovat vääränään erisorttisia keinoja päästä hengestä, terveydestä ja elämänilosta, ilahdutan teitä kertomalla, että olen selvittänyt laihtumisen perimmäisen mysteerin. Millekään ei kertakaikkiaan tarvitse tehdä mitään. Ei millekään. Paitsi syömiselle. Tietenkin, arvoisat pannarinpurijat. Syömiselle pitää tehdä jotain, että laihtuu. Siis jättää se tekemättä. Takuuvarmat tulokset. Vähän niinkuin, että jätät panematta ilman kondomia. Ei tule lapsia eikä klamydiaa. Eikä muutakaan. Syömistä siis pitää varoa, kuin kipeetä pi...pikkusormea. Ei missään nimessä aleta röystäilemään millään jättiannoksella kerrosburgereita ja ranskalaisia punaviinejä. Tai vaan ranskalaisia. Ketsupilla, majoneesilla ja kurkkusalaatilla. Korvia vaan luimuun, ainakin te, jotka kuvittelette pääsevänne kiloista eroon ilman vaivaa ja ponnistelua, vähän niinkuin vetäisitte vessan. Svooosh! Sinne meni kymmenen kiloa! Tai k...

Se on taasen sitä vailla, että hermot menee. No, osasta kroppaa ovat jo menneetkin. Sehän ei haittaa tahtia kuin vähän. Huomattavan vähän. Mitä tulee nykyiseen voivotteluun suomalaisten lihomisesta muodottomiksi säkeiksi, aikuisiändiabeteksen lisääntymiseen "räjähdysmäisesti", kansanterveyden kaikinpuoliseen huononemiseen ja koko Suomea riivaavaan toivottomuuteen, niin niihinhän minulla on rutkasti jyrkähköjä mielipiteitä. Perkele. Kansan kärttyisä käsi siirtää toisesta taskusta toiseen kasaa amulettejä ja pikkukolikoita. Sekä uskoo itseensä, ettei ole a) lihava vaan vähän ylipainoinen, kun on niin painavat luut b) selittää syömisiään tohtorille, että ihan minä sen lautasmallin mukaan syön. On vaan pirun vaikeaa täyttää sitä toista puolikasta lusikallisella porkkanaraastetta ja sille toiselle puolen ei mahdu kunnolla pyttipannu, pottumuusi, makaronilaatikko ja lihapullat, ruisleipääkin syön suositusten mukaan, kuusi palaa aterialla ja akselirasv...flöörää päälle hampaanmi...

Kas vain, sanoi kasvain ja kasvoi vain. Minulla on kasvanut lähinnä kipu ja kipukynnys. Käteni on ottanu taas kierroksia ihan kaikesta siinä määrin, etten enää viime viikon loppupäivinä nukkunut kuin särkylääkkeiden ja lihasrelaksanttien voimalla. Nappia vaan huuleen. Siltikin heräilin kesken unien ja sehän teki hevelettoksen hyvää työkunnolle. Pox. Silmät roikkuivat puolitangossa körötellessäni kotoa kohden asemapaikkaa. Enkä herännyt edes mustalla kahveella. Jotenkin haahuilin taas kotoon. Ja kiroilin tätä dominoivaa kipua. Ja sitten paukahti eteen leikkaus, jota olin odottanut jo talvemmalla. Ettei menisi tämä puutarhurointiaika ihan pieleen. No, menihän se pieleen ja poskelleen. Sain tiistaina kuulla, että torstaina leikellään hyppystä, sitä oikeaa, jälleen! Välissä olisi käytävä tarjoamassa kättä tippaiitan tykönä. Sekä filmattava syän. Verenimijä olikin oikein ekspertti, tälläkertaa suoni löytyi heti ekalla, eikä kyynärtaipeessa ole helvetinmoista sinelmää muistuttamassa labrar...

Tulin haastetuksi Karppisiskojen munakisoihin. Kieku-munia minulla ei ollut, eikä pesämunakaan kuin nimeksi, mutta kehittelin pienessä mielessäni tämmöisen hauskan, nopean ja laiskallekin sopivan sekametelikohokkaan. Tulee koko eväs kerralla. Otetaan muffinssipannu ja voidellaan se todella hyvin. Tai pieniä annosvuokia. Monta. Tehdään kohokasta varten perus"taikina", tai niinkuin nuo kokit mielellään sanovat: massa. Katsoa voi netistäkin ohjetta. Toisaalta, siellä on suklaakohokkaan ohjettä päntiönään... Eli Massun kohokaskupit (My soufflè cupcakes) Tehdään "kastike", niinkuin valkokastike ylipäätään tehdään. Olen käyttänyt tattarijauhoja, ja onnistuu oivallisesti niilläkin. Perussoossi. 2 rkl voita 1 rkl karkeita vehnäjauhoja tai noita tattarijauhoja, laitan yleensä vähän kukkuraisen lusikallisen. ½ l kiehuvaa maitoa (menee se kerma tai kylmäkin maito...) ½ tl merisuolaa Määrät voi tuplata tai triplata tarpeen mukaan. (suosittelen tätä resettiä varten ...

Blink. Blink. Blinkblink. Tuijottakaapa uudelleen tuota otsikkoa. Ja vielä kerran. Mikäs kuva tuli tuommoisesta. Juu. Niin minullekin. Ravitsemuskeskustelu on syypää siihen, että kolesterolit nousee ja ovatkin pompanneet ylöspäin. Entäs sitten. Otsikko on muuten sorvattu suoraan THL -merkkisen instanssin sivuilta, jossa kerrotaan FINRISKI-tutkimuksen tuloksista. Ihmettelen edelleen sitäkin, että tuossa Pohjanlahden toisella puolella ei ravitsemuskeskustelu ole ollut likikään niin vaaraksi kansanterveydelle kuin täällä meidän raukoilla rajoilla. Onko siellä sitten kansa valveutuneempaa, kuin tämä harjastukkainen tolvanajoukko, jota pitää oikein johtamalla johtaa ja ylhäältä käskeä. Minulle uutisointi antoi sen kuvan, että ko. tutkimus on antanut väkeviä todistuksia ylipapeille, jotka ovat valmiit uhraamaan kolesterolin nousun vuoksi aivan kaiken muun. Kuten lisivät ylipainon, diabeteksen, liikkumisen vähenemisen, alkoholinkäytön messevän lisimisen ja sen sellaiset pikkujutut....

Jees, se otti ja vaihtui tuo vuosi. Nyt alkoikin moninkertainen "juhlavuosi". Huomasin semmoisenkin justiin. Minä tulen kypsään ikään. Täytän viisikymmentä. Viidenkympin villityksestä tahi kriisistä ei tietoakaan. Ikä on mielentila. Tänäänkin tunsin itseni yhdeksänkymppiseksi, enkä yhtään yli... Pari koiraa täyttää kymmenen vuotta, yksi tulee viiden vuoden korkeaan ikään. Ehkäpä tänä vuonna syntyy meidän koiriemme seuraava sukupolvikin, ken tietää. Kyllä, möhkiäisen tahtoisin tänne kuolaamaan. Voi kun tämä toiveeni toteutuisi. Siitä on kaksikymmentä vuotta, kun tapasin ensikerran nykyisen aviomieheni. Ja tusina vuosia ollaan saman sukunimen kanssa tässä käkitty. Vammani, nilkassa ja kädessä, ne jotka haittaavat, täyttävät kymmenen vuotta, enkä voi sanoa, että ovat parantuneet ratkaisevasti. Blogi täyttää neljä, herranjestas, joko minä olen kiusannut kansaa niin kauan tällä höpötyksellä? Ja aion jatkaakin, olen erittäikin kyllääntynyt siihen arroganssiin, jota olen erinä...

Päivän trendihän on siis se, että tehdään tutkimus asiasta kuin asiasta. Minä olen tutkinut Veispuukin kautta ihan kaikkea. Olen tehnyt vakavahenkisiä nollasummatutkimuksia ja naurettavia mutututkimuksia sekä ihmiskokeita, pääasiassa itselläni. Ilman muuta joukkoon mahtuu myös tappavan tarkkoja näkökantoja ja vähemmän tarkkoja tervaskantoja, ja kantona kaskessa on ihmiselämä noin ylisummaan. Kieltämättä elämisestä tuleekin tässä mediaähkyn hyökyaallossa melko kiikuttavaa ja keikkuvaa. Varsinkin jos ajelehdit herneenpalolla. Raastavin kokemus on ollut tämä lihansyöjän syyllistäminen, kuinka jalka kasvaa ja käy pyydykseen. Siis että, mitä että? No, kun joku propellipipoinen ruohonpurija kehitti käsitteen hiilijalanjälki. Joka harhauttaa mennen tullen kansakuntia maailman ääriin. Kaikki mahdollinen niputetaan hiilijalanjälkeen. Paskalla käyminenkin. Mitä useammin paskannat, sen isompi hiilijalanjälki? Ei, vaan täydempi lokakaivo, jolloin loka-autoa on soiteltava tavarannoutoon hyvinkin ...

Pitkin viikkoa on tupsahdellut silmille kaikenlaista nanoon viittaavaa. Ravintoaineista ja niiden pilkkomisesta ja paljon muista minimalistisen pienestä. Samoin enenevässä määrin aletaan taas rakentaa listoja eniten lihottavasta, eniten laihduttavasta, eniten terveellisestä ja eniten pahasta ruoasta ja liikunnasta. Oikein henkeä nostatetaan loitsuin ja rummunlyönnein. Näin se on nähtävä. Varsinkin kun on kyse niin perustavanlaatuisesta asiasta, joka liittyy hengissä pysymiseen ja eloonjäämiseen. Syömisestä, ruoansaannista, ravinnosta. Niistähän sitä eletään eikä pelkästään pyhästähengestä. Tosin olen tavannut heitäkin, jotka ovat yrittäneet. Huonolla menestyksellä. Se mikä tässä minua jurppii, on tämä esineellistäminen ja suoraviivaistaminen. Että mitä, että? Siis se, että kun toimit tavalla A pääset tulokseen B, jolloin C on B+A x B. Ja maailma pelastuu. Olen varmasti ennenkin jäkättänyt tästä. Että kuvitellaan oman pienen maailman parantuvan ulkopuolisen voiman ja tahdon antaessa s...

Myllyteollisuus eli tämähäntä leipäaineisiin kallellaan oleva työnsarka on huolissaan suomalaisen leivänkulutuksesta. Minun mielestäni ei voida puhua varsinaisesti enää leivästä vaan teollisesta hötöstä, joka ei ainakaan paranna terveyttä.Pienet myllyt häipyvät muistojen joukkoon ja isot valittavat kustannustehokkuuden laskua. Puolivalmisteita kehitellään sen sijaan, että joka kulmaan, kivikkoon ja konnulle nousisi pienleipomo, jossa tehtäisiin taatusti käsityönä herkullinen leipä päivittäin. Se olisi niin mukava tuoreena kaapata sitten kainaloon, ken sellaista kaipaapi! Varmasti vielä moni, vaikka leipomoteollisuus muuta antaa ymmärtää. Olin inha ja näppäsin kaupassa kuvan eräänkin leipäpussin tuoteselosteesta. Se on tässä:  Vehnäjauho, vesi, lesty ruisjauho, hiiva, vehnägluteeni, osittain kovetettu kasvirasva, perunahiutale, suola, ruismallas, emulgointiaine E471 Ja vielä toisestakin: Vehnäjauho vesi, hiiva, sokeri, kananmuna, laktoositon voi, glukoosi, maitoproteiini, suol...

No, typerien otsikointieni kirjossa on aivan se ja sama, mitä tuossa ylhäällä lukee. Saa lukea vaikka mitä tai olla lukemattakin. Onhan sitten joskus analysaattoreilla katalyyttejä. Vai mitä ne nyt oli? Ravintolisiä? Siitä piti tässä tolittamani, että nykymaailmassa kun on läjäpäin suosituksia, määräyksiä, käypää hoitoa, käymätöntä korpimaata ja paljon muuta hämmetävää. Kuten soppakauhoja. Ajattelin saattaa harvan, mutta uinuvan lukijakuntani hulluuden partaan yli mietiskelemällä näin kirjallisesti, että mitä, että. Koska olemme tulleet siihen pisteeseen, että piste on johonkin hukkunut ja häipynyt auringonlaskuun. Pulinat pois rivissä. Olen tässä palstojen ja foorumien luvatussa internetissä seikkaillut nyt oman-, meän-, viärän-, ulukomuan- sekä kirjoituskielisten keskustelujen maailmassa ja universumissa, sekä univormumissa. Tulin kesken seikkailuni huomaamaan, että taas tarvittaisiin parinkin Mustanaamion pahat merkit, yksi Teräsmies, Batman ja Robin sekä Batman ja Ryydman unoht...

Äimistelin taannoin toisella silmällä telkkarista uutista, että mikrobikasvustojen tuottamia myrkkyjä ei saa tutkia. Jo homemittauksien pitäisi riittää. Työterveyslaitoksella ei riitä hyvää tahtoa, myötätuntoa eikä näämmäs edes tervettä järkeä asiaan, joka olisi pitänyt olla jo. Työntekijöistä viis ja kuus. Tilanne on mielestäni melko suoraan verrannollinen tähän terveyskeskusteluun, jossa mätetään megatonnin limpulla toisinajattelijaa otsaan. Virallinen taho on sitä mieltä, että vain tämä heidän suosittelemansa ruokavaliomalli on ainoa oikea. Tohtiivat puhua vielä tutkimuksista ja ehkäisystä samaan hengenvetoon. Minä en olisi ehkä noin rohkea, vaan laittaisin jäitä runsaasti hattuun. Ja jättäisin jäät pois jauhelihasta. Kiva lukea tekstiä, missä rohvessyöritasoiset setämiehet perustelevat akanoitten syöntiä kuidun saannilla ja sokerinasyöntiä luonnollisuudella. Sillä, että ihmisen makuaisti on kehittynyt vaatimaan sokeria! Voi vitalis! Ja puheiden perusteluiksi räimitään pöytään t...

HEIKKOHERMOISET LUKEKOOT TILITYKSEN SILMÄT KIINNI. Tässä kun on seuraillut tätä "rasvasotaa" on meikäläinen alkanut ihmetellä sitä, että miksi tämmöisiä sotia pitää käydä. Tämän aamun Hesarissa oli parikin mielipidekirjoitusta, joista ruokaan ja ruoan laatuun kommentoi Sami Garam, ja toinen oli nimimerkkikirjoitus, joka kommentoi naisten asemaa työpaikoilla. Tietenkin kirjoitukset ovat luettavissa vain digilehdessä tai paperiversiossa. Paperilootalle, kirjastoon tms. mars! Mitä sanoisin tuohon Garamin juttuun, niin sanonpa vain lyhykäisesti, että voi on aina voita. Eikä mitään akselirasvaa, joka maistuu vanhoilta räteiltä ja sun muulta skeidalta. En ole koskaan voinut sietää margariineja edes leivonnassa. En koskaan. Mielestäni margariini pilaa maun kuin maun. Huushollissa ei margariinia (Oivariinia lukuunottamatta) ole syöty sitten vuoden 2006. Silloin siirryin lopullisesti voirintamaan. Harmittelen myös laardin katoamista kaupoista. Muistaakseni sitä myytiin ihan paisti...

Ihan kuulkaa tässä väännän hatustani, enkä ole missään tekemisissä ollut koko ko. konferenssin kanssa, että silvuplee vaan, saatte tätä lainata ja kopioida mielin määrin: "Tulevaisuudessa on pyrittävä vaikuttamaan maailmanlaajuiseen ylipainon lisääntymiseen valistuksen, verotuksen ja epäterveellisen ruoan mainostuksen kieltämisen keinoin. Ylipainoisuuden lisääntyminen aiheuttaa mittavat kansanterveydelliset kustannukset vuosittain ja ylipainoisuuden ehkäisemiseksi on ruvettava toimiin, ettei se enää lisääntyisi. Terveellisten elintapojen suosimisen, kohtuullisen syömisen ja ahkeran liikunnan harrastamisen on todettu ehkäisevän ylipainoa ja sen liitännäissairauksia, kuten aikuisiän diabetesta ja verenkiertosairauksia. Tulevaisuudessa on pyrittävä kaikkinaisiin toimiin terveiden elintapojen edistämiseksi." Uskokaa tai älkää, niin ihan varmasti tämänkaltainen loppulausuma sieltä äkistetään. Ja varmaan välipalat ovat heillä mitä terveellisimmät, ei lisättyä sokeria eikä rasva...