MahaTar laihtuu. Mutta miten!

Ei perkule sentään, törmäsin tuolla somen syövereissä melkoiseen trilleriin ja pöyristyttävään tolkuttomuuteen. Kertakaikkisen aivottomaan kotiuttamiseen suuresta lasaretista täällä todellisuutemme keskiössä. Ihan totta. Tarina on tosi ja tärinä on vavisuttava. Kuinkahan moni moisesta kohtelusta joutuu kärsimään? Entäs ne, joilla ei ole sukulaisia eli lapsosia aikoinaan tehtynä ja välit perikuntaan kunnossa? Kukas heitä puolustaa ja hyvinvointiansa valvoskelee? Tämä tarina on tosi. Ainoastaan aikaa, paikkaa, henkilöitä ja muutakin muuteltu, muttei liikaa. Ettei totuus kärsi ja pala tulessakaan. Raivostuttaa ja itkettää. Älä sairastu vakavasti Säästö-Suomessa.  Siis hommat himaan. Eli seniorikansalainen potilaskuljetukseen ja kotio. Hjoo. Muuten hyvä, mutta: Kintut eivät ole pitäneet viikkokausiin alla. Lasaretissa osastolla neljä hoitajaa on hiissannut pyörätuoliin. Toissapäivänä. Kun ekan kerran pääsi pystyasentoon. Kahteen (2) viikkoon. Eikä ole käynyt vessassa, ei tod. Katet...

Niinpä. Mikäs pahan tappaisi, ellei paha itse. Jaa, että mitä kuuluu? Tietenkin kaikki mikä kovaa huudetaan. Mitäpä kuulupi nykyelämään verrattuna kuuden vuoden takaiseen menoon ja varsinkin nokitukseen? Ränttätänttää sen olla pitää. Sano. Semminkin kun pahin vaihe, 136kg maan pinnalla, on taatusti lopullisesti takanapäin. Nyt on alettu punnitsemaan neuvolassa. En paina sataakaan. Kiloa siis. Likimain yli neljänkymmenen kilon menetys, yhyybyhyy.  Mitä olen tehnyt? En mitään. Tai no, Dr. Massu heitti inskat ikkunasta ja syö edelleen välillä päin helvettiä, lisäravinnetta menee edelleen, omia luulouskomuksia on pannahisen paljon ja liikuntakin minimalistista. Tosin olen mennyt kaloreita kuluttavaan työn maailmaan venyttyäni kotona saikulla/työttömänä turhankin kauan. Olipa kypsät oltavat, jhoo. Lääkkeet vaihdettiin totaalisesti, nyt enää yksi diabetespilleri, mieto verenpainelääke munuaisten suojaksi sekä migreeninestoon propranololia. LOL. Ei inskaa enää ollenkaan, paitsi varalla ...

Paha kertomus.  Yritteleiksin tässä miettiä, että mikä oli se niitti, joka katkaisi hanhen selän enkä tullut viisastakaan hurskaammaksi. Oliko se ainainen lihominen. Oliko ehkä fyysinen 27/7 -kärsimys jatkuvien kipujen muodossa. Oliko peräti se, että menin työpaikkaan, jossa en kuitenkaan viihtynyt enkä uskonut sitä pientä ääntä kellossani, joka moiki korvat lukkoon. Tai jopa lääkityksen yhteisvaikutukset? Varmaan koko paletti yhdessä. Sekaan kun heitettiin vielä pari-kolme puutaheinää (tre och hö) puhuvaa idioottia, niin liemestä tuli kyllä paksu, tulinen ja painava. Monesti keitetty. Arvosteluja ei olisi pitänyt missään tapauksessa kuunnella lainkaan, lääkityksen rukkaamisessa olisi pitänyt uskoa itseään ja idiooteilta olisi pitänyt katkaista kaula, kieli ja raajat heti eikä vasta tilipäivänä. Nih. Jälkiviisaus se on ajokoirankin hyve. Elämää mielikuvituksessa Koko paskanjauhantahan tässä blogissa alkoi siis jo viisi vuotta sitten. Kun koin ruokaherätyksen ikilaihduttajan om...

Blink. Blink. Blinkblink. Tuijottakaapa uudelleen tuota otsikkoa. Ja vielä kerran. Mikäs kuva tuli tuommoisesta. Juu. Niin minullekin. Ravitsemuskeskustelu on syypää siihen, että kolesterolit nousee ja ovatkin pompanneet ylöspäin. Entäs sitten. Otsikko on muuten sorvattu suoraan THL -merkkisen instanssin sivuilta, jossa kerrotaan FINRISKI-tutkimuksen tuloksista. Ihmettelen edelleen sitäkin, että tuossa Pohjanlahden toisella puolella ei ravitsemuskeskustelu ole ollut likikään niin vaaraksi kansanterveydelle kuin täällä meidän raukoilla rajoilla. Onko siellä sitten kansa valveutuneempaa, kuin tämä harjastukkainen tolvanajoukko, jota pitää oikein johtamalla johtaa ja ylhäältä käskeä. Minulle uutisointi antoi sen kuvan, että ko. tutkimus on antanut väkeviä todistuksia ylipapeille, jotka ovat valmiit uhraamaan kolesterolin nousun vuoksi aivan kaiken muun. Kuten lisivät ylipainon, diabeteksen, liikkumisen vähenemisen, alkoholinkäytön messevän lisimisen ja sen sellaiset pikkujutut....

Olen sillinhimon vallassa. Iltana muutamana einestin tämän kuukauden ensimmäisen annoksen uusia perunoita ja silliä. Voita myös. Kuumien, hyvässä kaivovedessä keitettyjen upouusien perunoiden päälle ohut viipale voita ja kylkeen silliä. Parahultaisen janontunteen sillä saa aikaan. Ja yöllä pitikin herätä nielemään pari lasillista vettä. Joka tietysti aamusella näkyi hyppysissä. Olivat kuin nippu grillinakkeja. Ja aamulla oli karmeaa kammottavampi virtsahätä. Olisi sammuttanut pari tulipaloakin sillä määrällä. Onneksi tuli pois, ja jotain pientä turvotuksenpoikasta jäi päiväksi. Litkin nestettä poistavaa koivunlehtiteetä sen turvotuksen häätämiseksi. Poikkesin vaihteeksi diabeteshoitajani tykönä. Minulla on menossa lääkevaihto koska insuliinilla ja tykötarpeilla emme ole saaneet aikaiseksi kuin sairaan määrän läskiä, jonka olomuoto heiluu kilogrammoissa kymmenen kilon sisällä edes takaisin. Nyt nousevat barrikaadeille tietenkin kaikki ruokauskovaiset ja muut, jotka julistavat, että ol...

Ylimalkainen ohje siitä, mitä tapahtuu, kun menet jonkin alan terapeutille. Myös lievä ohjeistus, että mitkä ovat vaihtoehdot, jos tökkää jo kynnykselle. Pyydän jo valmiiksi anteeksi arvon terapeuteilta, mutta joskus ei vaan synkkaa. Toisten kanssa ei terapeutti edes saa toista mahdollisuutta. Toisten kanssa saa. Ja koska minua laiskotti aivan jumalattomasti, teetä siemaillen etsiskelin sopivanoloista tekstiä netistä, kunnes sellainen löytyikin. Pienin, hyvin pienin muokkauksin selvisin siitä. KöH. Nauttikaa tekstistä, sillä se on takuulla vähähiilihydraattinen. Ainakin vähämielinen. Terapeutin kohtaaminen Terapeutti liikkuu iltaisin ja aamuvarhaisella. Terapeutti pyrkii välttämään ihmisen kohtaamista. Erinomaisen haju- ja kuuloaistin avulla se aistii ihmisen jo kaukaa ja piiloutuu tai poistuu paikalta. Terapeutin kohtaaminen johtuu yleensä siitä, että se tulee yllätetyksi.   Ohjeita vaaratilanteiden välttämiseksi Älä ruoki terapeuttia. Ruokkiminen totuttaa terapeutin ihm...

Tässä on kuulkaa vanhaa viety kuin litran mittaa. Ensin vei lentsu, sen perästä perästä kuului ja p***a lensi kuin varpusparvi. Vai oliko se toisinpäin? Se oli vissiin kuullut tuo vatsa tästä parvitunteesta. Tuntui ottaneen onkeensa. Ripaskaa kesti muutaman päivän, maitohappobakteereista huolimatta. Imodium ihmelääke viimein sai vähäisen rauhan vatsalleni. Toki tokenihan se. Elämässäni tapahtuu omituisia mullistuksia, joita en olisi uskonut ihan tähän hätään näkeväni. Mutta eivät ne mitään negatiivisia ole, pelkästään posi. Plussaa plussapallolle. Peruin laihdutusryhmään menon, eikä ryhmäveturitäti edes yrittänyt puhua minua ympäri. Kun ei pussikuurilla syytä hoideta, sillä hoidetaan seurausta. Ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä minä olen juuri se tyyppi, joka epäonnistuu hoidosta huolimatta. Myös laihdutusleikkauksen jälkeen, en mene perkele siihenkään. Kait minulla on jonkinlainen oikeus omaan kroppaani! Ja minähän ne syytkin tiedän. Kyllä tietää jokapahinen muukin ihminen, jok...

Suomalaisessa ravintomaisemassa on tätä suuntausten yhteentörmäilyä siellä täällä. Lehdet julistelevat kaikenlaisia kilokampanjoita ja piinaavat ihmismieliä erisorttisilla ravintoaiheilla tämän tuosta. Rantakuntoon pitää päästä vaikka sydäntalvella, jos näitä pillipiipareita on uskominen. Nyt on Suomen kansan virallinen lommoposkipoika, jo kypsään ikään ehtineenä, julistanut karppauksen ruoalla pelleilyksi. Huimaa! Eikö Mattiesko tiedä, että karppaus on pyhä ja yhtäläinen oikeus, kuten mikä tahansa muu uskon...eikun siis tarkoitan muu syömätyylikin. Tästä voi seurata nyt Hytösen sedälle huutia. Tulee ilkeää sähköpostia ja ilkuntaa, paha ihminen menee moittimaan maailman parasta us..syömätyyliä pelleilyksi! Voi, voi. Varpu rähähti jo , tätä kirjoittaessani, asiasta. Tosin Varpu ei ihan hihhuli olekaan. Luulisin! En ainakaan sieluni silmin näe häntä palvomassa siankylkeä tai keittelemässä salaperäisiä keitoksia. Korostanee enemmän Hiilihydraattitietoisuutta. Siis maalaisjärkeen viittaava...

Tässä edellisen postaukseni taustaa. Ja paljon muuta! Kivoja juttuja lekureista ja hoitohenkilökunnasta, joita tulen kertomaan taatusti pikku hiljaa lisää. Ihmisiähän hekin ovat, mutta vastuussa paljosta ja väärä vallankäyttö tuhoaa monta elämää totaalisesti tai sitten ei. Mutta tappelukseen joudut ihan väkisin, jos pidät kiinni oikeuksistasi tai vaadit tarkempia tutkimuksia. Ethän SINÄ voi tietää miten kehosi käyttäytyy! Varsinkaan, jos olet lihava ja vaihdevuosia odotteleva saati vielä sukupuolivammainen, nainen. Kitisevä menopaussipakkaus. Ei niitä kannata vakavasti ottaa. Luulotautia! Siis viime aikoina askeleni on hidastunut huolestuttavan paljon, ihan tässä viimeisen vuoden aikana. Kinoksissa nojailin lapioon pihisten kuin höyryveturi. Postiretkellä oli pakko pysähtyä ihailemaan maisemaa, vaikka vettä tuli kuin saavista kaataen. Kun jalka ei kantanut tai pikemminkin, ei jaksanut liikahtaa samaan malliin kuin ennen. Ennen mitä? No, vaikka kaksi vuotta sitten! Tai viisi! Eni...