Oman elämänsä guru.
Kyllähän se niin on, että jokainen on oman elämänsä herra. Tai guru. Tai ihammikävaan. Tuo guru saa kyllä meikäläisen hymyämään vienosti, kun tulee koko ajan mieleen semmoinen laiha, rapainen, muniaan räpläävä, hienoisessa yläpilvessä poukkoileva äijänkäppyrä, joka ei vaatteita ole nähnyt kuin ehkä lapsuusaikanaan ja silloinkin muiden päällä. En tunnista, enkä tunnusta, itsessäni minkään valtakunnan gurua. Enkä myöskään herraa, rouvankin niukin naukin. Viime aikoina olen saanut tutustua vaihteeksi kipuhin oikein tavattomasti. Jees, tiedän, että kun syö luomua ja smoothieita, ei voi mikään maallisessa vaelluksessa mennä pieleen, eikä varsinkaan tulla kipuja, kun ne ovat merkki siitä, että myrkkyä on syöty. Että mitä siis. Superfoodejakin kannattaisi syödä sen luomun ja niiden smoothieiden kanssa. Ja varmasti vielä ravintolisiä ja kipulääkkeitä. Tohtori on minulle tarjonnutkin kipulääkitystä, juu. Kaikkia mahdollisia, Tramalista Oxycontiniin. Noutänkjuu, vahvin, jota suostun ottamaan o...