Lisää viinaa, joku liikkuu.

Tässä kun alkoholipoliittinen vääntö on jälleen kiivaimmillaan, kun pusaavat uutta alkoholilakia Suomenmaahan. Osa käyttää käsikassaranaan sitä, että suomalaiset kuolevat heti sukupuuttoon, kun laki saadaan voimaan. Siis heti. En minä väitä, että alkoholi ei aiheuttaisi ongelmia yhteiskunnassa ja varsinkin sen ulkopuolella. Toinen puoli uskoo, että länsieurooppalainen juomakulttuuri tärähtää saman tien siemailevien kansalaisten ajukoppaan, kun laki on pantu framille. Ei ehkä niinkään. Samanlainen huuto, mellastus ja sormenheristely oli arkipäivää myös keskioluen vapauttamisen aikoihin. Että keppanaa sai muualtakin kuin valtion pitkäripaisesta.

Aikoinaan, kun otin hoippuvia ensiaskeleitani ruokakulttuurin saralla, oli alkoholiin verrattavia asioita myös täysrasvaiset maitotuotteet ja suola. Voi oli itsestään perkeleestä. Jo pelkkä voipaketin tarkastelu sai aikaan jumalattoman infarktin. Joko aivoihin tai sydämeen. Eikun pullasuttua vaan rasvattomaan maitoon. Ja margariinia uusille perunoille. Yök. Suolaa sai ripsauttaa ainoastaan kolme silminnähtävää murusta ruokaan. Eikä missään maailmantilanteessa suolasilliä! Ei. Yök.

Minne ihmeeseen on jätetty "kohtuus"? Siis se, että millään ruoka-aineella tai juomalla ruveta läträämään ylenpalttisestia, että voita kermakastikkeessa ja siannahan päälle vielä toinen kerros läskiä. Pullo viinaa kyytipojaksi.  Minkä ihmeen takia suomalainen terveyspolitiikka on EI -politiikkaa? Miksi kaikki kielletty on hyvää ja lihottavaa? Suorastansa tappavaa! Eräskin rottakoe todisti, että suola tappaa. Juu, saivatko ressut muutakin kuin suolaa? Heti perään tuli tutkimus, jossa sokeri tappoi talossa ja puutarhassa. Juu. Sokerin myrkyllisyyteen uskonkin enemmän.

Mutta mitä viinaksiin tulee ja VHH -eväisiin, pyytäisin huomauttamaan, että kyllä ruokavalion saa sekaisin ihan pyytämättä ja yllättäen. Maksa kun pilkkonee silloin alkoholia, kun sitä on nautittu, eikä niitä muita eväksiä. Hiilareilla fiilistelevät huomaavat ko. asian alati paisuvana vatsakumpuna. VHH -tyyppi puolestaan painon putoamisen hitautena. En nyt väitä, että absolutistiksi pitäisi ryhtyä. Ei kummassakaan tapauksessa. Ihmispää kuin on sellainen kuin on. Enkä väitä, etteivät kummatkaan, ruoka ja viina, saattaisi tappaakin. Ruoan puute se tappaa äkimpään kuin ruoka. Viinan puutteeseen en ole kenenkään kuullut kuolleen....

No mutta, nythän pääsinkin asiaan! Viini, viina ja olut sopivat erinomaisesti ruoanlaittoon. Ja nyt ne hiilarikammoiset pysyvät lestissään ja vetävät pari kiekkaa jesaria turpansa päälle. Kukko viinissä on perinneruoka, burgundinpata myös. Samoin valkoviinissä uitetut simpukat, eikun keitetyt. Esimerkkejä olisi krosseittain. Itse suosin olutta possunlihapadoissa, varsinkin herkullista portteria. Sahdin hiiva meinaa tehdä elukasta kitkerää. Punkussa uittelen kanaa ja nautaa. Valkkaria survon kalaruokiin ja väkevämpiä kalan marinoitiin. Olen minä joskus porsaksen sisäfilettäkin konjakissa uittanut...Hyvää tuli, vahingossa vissiin.

Kokeilkaapa vaikka hyytelöä, yllättäkää vieraanne ja itsenne. Kostuttakaa kakku rommilla ja siiderillä...heleijaa, tunnelma on katossa alta aikayksikön.

Tässä ohjetta muunneltavaksi:
Viinihyytelö
1 1/2 litraa makeaa viiniä
2 sitruunaa
60g liivatelehtiä

Sitruunan mehu sekoitetaan viiniin ja seikoitetaan siihen 2 1/2dl kuumaa viiniä yksitellen kylmään veteen liuotetut liivatelehdet; hyytelö kaadetaan lasimaljaan ja asetetaan kylmään hyytymään tai pannaan kylmällä vedellä huuhdottuun hyytelövuokaan, josta se juuri ennen tarjoilua kaadetaan vadille.
Siinä se isoäidin suu muikistuu, kun lappaa tytinää sisuksiinsa. Pon apetiittiä vaan.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jussipussi.

Rillit kuumana!

Lihavat montunreunalle riviin -rattatatta- ja ongelma on ratkaistu