Tekstit

Luottoa, totuuksia ja tajutonta virtaa

Tässä sairauden vaiheessa, eli jossain vaiheessa ja joka tapauksessa, sitä joutuu ravitsemusterapeutille. Siis ra-vit-se-mus-te-ra-peu-til-le. Piti ihan tavata, kun on niin vaikea sisäistää tuo nimike. Jep. Olen siis menossa kartoittamaan ruokatottumuksiani kyseiselle matoselle. Totesin kyllä, että taidan vähän vielä siirtää asiaa etiäpäin. Ovella tuli sellainen tuntuma, että taitaa olla turha hänen työnsä, jos minun käyntinikin turhaksi jo ennen ajanvaraamistakin muuttuu. Tuli ensimmäinen erimielisyys heti siinä keskustellessa. Hän ei kuulemma usko koko hiilihydraattien vähentämiseen, koska kuitujen saanti ei ole siinä riittävän suurta. Kasvikset eivät sisällä kuitua, vaan vettä  ja vähähiilihydraattinen ei sovi kenellekkään painonpudotusruokavalioksi. Olo oli kuin olisi ollut H keskellä tietä...! HÄN pyhyydessään noudattaa vain virallisterveellistä.Vatsa ei toimi ilman KUITUJA. Kun kerroin, että kyllä minulla vatsa toimii ja voi hyvin, vaikken pahvilaatikoita pistelekään puuron...

Öljyä rasvasodan laineille?

No ei. Jossain tuli mainittua sana kohtuullisuus/kohtuus, ja sehän se on aina ollut kinastelun aihe, että mikä on kohtuus! Pullo päivässä?! Kaksi parhaassa? Välihuomautuksena: minulle SAA pyrkiä Feissarikaveriksi, siellä on profiilini ihan tyrkyllä! Nyt, kun tässä taas alkaa näämmäs virkistymään ja ajukoppakin toiminee, niin päivittelen asioita myös siellä. Kaikki reseptitkään eivät aina tänne öksy. Joten: http://www.facebook.com/?ref=home#!/profile.php?id=100000103870065 Tai sitten tuosta sivupalkista napsautteletten. Juu, mitäs se taas olikaan... NIIN! Kohtuus. Kohtuullisuus. Kohtuullinen. Jokuhan voi tämänkin tietenkin tarkistaa Wikipediasta, tai Suomen sanakirjasta, mitä se on! Ja sen jälkeen tarkastella oman elämänsä tilaa, onko esimerkiksi vaatimuksissaan itseään kohtaan kohtuullinen. Ja miten! Onko kohtuullista vaatia, että taipuu aina jonkun muun viitoittaman tien kulkijaksi, kun koko sielu huutaa kulkemaan omia polkujaan? Onko kohtuus se, että saa mahdollisimman paljon r...

Jopas nyt ja silleen. Ruokaa ja naisasiaa.

HEIKKOHERMOISET LUKEKOOT TILITYKSEN SILMÄT KIINNI. Tässä kun on seuraillut tätä "rasvasotaa" on meikäläinen alkanut ihmetellä sitä, että miksi tämmöisiä sotia pitää käydä. Tämän aamun Hesarissa oli parikin mielipidekirjoitusta, joista ruokaan ja ruoan laatuun kommentoi Sami Garam, ja toinen oli nimimerkkikirjoitus, joka kommentoi naisten asemaa työpaikoilla. Tietenkin kirjoitukset ovat luettavissa vain digilehdessä tai paperiversiossa. Paperilootalle, kirjastoon tms. mars! Mitä sanoisin tuohon Garamin juttuun, niin sanonpa vain lyhykäisesti, että voi on aina voita. Eikä mitään akselirasvaa, joka maistuu vanhoilta räteiltä ja sun muulta skeidalta. En ole koskaan voinut sietää margariineja edes leivonnassa. En koskaan. Mielestäni margariini pilaa maun kuin maun. Huushollissa ei margariinia (Oivariinia lukuunottamatta) ole syöty sitten vuoden 2006. Silloin siirryin lopullisesti voirintamaan. Harmittelen myös laardin katoamista kaupoista. Muistaakseni sitä myytiin ihan paisti...

Kun saapuu syys...!

Olen ihmetellyt ihan ääneen tätä "Rasvasota" -kommenteerausta. Mikä rasvasota? Onko jossain sellainen käynnissä ja miten sinne pääsee mukaan? Äänekäs vähemmistö ovat kuulemma alakarpit! Jaa, minä olen kyllä kuullut, että meren äänekkäin elukka on katkarapu. Parvesta lähtee sellainen mekkala, että merivalvojilla on kuulimet kovilla. Ja tietenkin viralliset suositukset suosivat akselirasvoja, kuten margariineja, kun niissä on niitä pehmeitä rasvoja. Tohdin epäillä näitä suosituksia aina vain enemmän. Ihan vain siksi, että jos ajatellaan ihmisen käyttämiä ruokia jostain kymmenen tuhannenkin vuoden takaa, niin tuskin siellä rypsirapsiripsiöljyjä on sipaistu minnekään. MOUKKELIS alkaa : Herrani ja hidalgoni suvaitsi käydä työterveystarkastusmittaroinnissa: väsäämäni eväs on näämmäs ollut jees. Työterveystättäräinen veikkaili kolesteroliarvojen perusteella herran mättävän kasviksia kelvokkaasti. Salli mun nauraa!! Tuo hra syö ensinnäkin enempi valkoisia vehnäjauhoja ja sokeria ku...

Elämme mielenkiintoisia aikoja

Tässä erilaisten ohjeiden, oppaiden ja auktoriteettien keskellä on hauska tarkkailla vellovaa keskustelun merta. Eipäsjuupastelu on kuumimmillaan nelisen kertaa vuodessa. Eroon kesäkiloista! julistavat hömppälehdet kilvan (anteeksi, en ole suuri naistenlehtien ystävä) iltapäivälehtien kanssa aina syksyisin. Joulun jälkeen tulee seuraava buumi, että eroon joulukiloista. Seuratakseen sitten kevään korvalla: Nyt bikinikuntoon! Ja kesemmällä taasen, että: Vielä ehdit bikinikuntoon. Mikään näistä ihmekertomuksista ei kerro, että mitä oikeasti pitäisi tehdä, kun on pääseet kurvit mutkistumaan. Parhaassa tapauksessa noin kolmenkymmenen viimeisen vuoden aikana...! Mielestäni laihtuminen on suoraan verrannollista urheiluun. Urheillessa täytyy treenata, tehdä aikatauluja ja sen sellaisia juttuja. Olen minäkin urheillut, ja ihan vakavalla naamalla. Laji jäi löytymättä, kun polvi petti teini-ikäisenä. Nyt meidän pitkäaikaisläskien tilaa helpottamaan Varpu Tavi on yhdessä Kikka Lehtosen kanssa ni...

Nipotusta, nikotusta ja päässä k*sta, ja vähän muuallakin?

Terveeks, kaikki kaksi lukijaani. Kesä on vähentänyt teidänkin määränne yhteen. Eli tätä luen siis enää minä itse. Enkä löydä edes ihte viäntämiäni kirjoitusvirheitä! Olen tässä ajatellut alkavani reipashenkiseksi nipottajaksi, jolla on asiaa ihan kaikesta, joka puuttuu ihan kaikkeen epäolennaiseen ja jolla ei ole muuta tekemistä kuin viisastella hyvän matkan päästä muille.  Tyyliin "mitäs-minä-sanoin". Sekä vaihdan mielipidettä, ennustustani tai johtopäätöstäni vähintään viikon välein.  Ensiksi voisin nipottaa kahvista. Kahvihan on maailman sivu ollut kiistelty nautintoaine. Se on ollut pelkästään ylhäisölle tai se on kielletty kokonaan. Kahvi on ollut kauppatavara, jolla on rikastuttu, köyhdytty ja virkistytty. Kahvin kanssa on nautittu milloin voita, keksejä, kuivaa leipää, pullaa tai juustoa. Kahviin on tehty alkoholijuomasekoituksia ja kahvi on läikkynyt juuri pestylle pöytäliinalle. Toiset eivät voi elää ilman kahvia, eivät ainakaan ilman aamukahvia. Mitäs, jos ny...

Vihdoin viileni. Vastoin saunoin.

Tuskallisen puolitoistaviikkoisen päätteeksi palkitsin itseni lukemalla Hyperlipidiä ja The Heart Scan Blogia . Varsin jänniä asioita siellä oli molemmissa havaittu. Osan olen havainnut ihan omissa ihmiskokeissani. Välihuomautus: Olen jaaritellut kaikkien myötähäpeälliseksi kiusaantumiseksi täällä Blogistaniassa yli vuoden. Mikä on näinkin lyhytpinnaiselta ämmältä, kuin minä, melkoinen suoritus! Sain nimittäin tässä helteen myötä aivan perkeleellisiä ideoita, jotka eivät olleet terveellisiä miltään kantilta tarkasteltuna. Eivät ainakaan tuon sokerimittarin lukemia tiiraillessani vaikuttaneet mitenkään hyviltä... Eräänä päivänä keitin(ulkotiloissa, rengaspolttimen varassa) varmaan ämpärillisen uusia perunoita, joita sain äetiltä. Nautin parempiin suihin runsaan voin ja sillin kanssa. Hups. Sokuristoni evästelyn jälkeen olivat komeat 15.7 mmol! Piikkiä nahkaan, jota inhoan yli kaiken. Toinen älynjättiläisen saama sieppi kuului osastoon Leipä. Ja sillä pääsinkin lähes sairaala...