Akuutti stressireaktio.
Seuraava teksti sisältää provokaatiota, tilitystä, vinkunaa sekä kaikenlaista mutinaa. Rasvaprosentti voi kohota yli ymmärryksen. Kuitupitoisuus laskee lähelle nollaa. Pitäkää hatustanne.
Tuli tässä taas tuijotettua teeveeseetä. Tuli vahingossa katsottua Akuutti ja Ruoka on lääke osa jotain. Kohdassa 32.10min. Tuli siinä samassa ohjelmassa minun mielestäni joku toinenkin sammakko. Mutta tämä ruokalääke sai hiukset nostattavan reaktion sohvanmutkassa. Arvatkaapa mikä oli lääke? Erittäin kuitupitoinen täysjyväleipä itseleivottuna. Sain melkeinpä sokerikooman ja suolitukoksen, suoliston käyntiinhyrähtämisestä ja ilmavaivoista puhumattakaan. Asialla ohjelmassa olikin lääkäri ja ra-vit-se-mus-te-ra-peut-ti. Selvästi kädestä leipäruokittu pullasorsa. Soppa, jota täti väänsi, vaikutti kyllä erinomaiselta. Tosin ruokien terveysväitteenä oli keveys ja kukkaroystävällisyys. Keveys? Jaa-a.
Huomautan tässä nyt heti kärkeen, että minä olen kertakaikkisen kypsynyt näihin leipä-, vilja- ja kuituasioihin. Jo pelkkä ajatus saa voimaan huonosti. Ärisin itsekseni pitkään. Yleensä vältän Akuutin katselemista, kun jossain kohdassa ohjelmaa verenpaine nousee liian korkeaksi ja saan melkein halvauksen.
Jos viljasta väitetään saavan lignaaneja, jotka pelastavat suunnilleen harmagedonilta, niin senkin voi kepeästi kumota 2004 tehdyllä tutkimuksella. Lignaani on käsittääkseni kasviestrogeeni tai fenoliyhdiste tms. Lähteestä riippuen. Pellavassakin ko. vekkulia on kiitettävästi. Samoin kuusessa...! Siitäkin on tehty tutkimusta. Kohta pistetään leipään puolet puuta ja kuusessa ollaan. Heh, minä näytän taas kärjistelevän. Olisi tullu hyvä balettitanssija minusta, juu. Lääkkeet! Tietääkseni tutkimukset jatkuvat, mutta kenen tuella ja rahoituksella, niin se nähdään lopputuloksessa. Kuten nykyään niin surullisen monen muunkin tutkimuksen.
Itse olen liukenevan vai pitäsiköhän sanoa geeliytyvän kuidun kannalla, ja sitä saa kasviksista. Se poistaa sappihappoja ja kolesterolia eli kyseiset aineet painattavat vessanpyttyyn pois suolistoa ja verisuonia kiusaamasta. Rasvaa en pelkää, ja rasvankäytöstä, statiineista ja parista muusta ruokaan liittyvästä kävin tässä taannoin alati vaihtuvan omalääkärini kanssa kiihkottoman ja rakentavan keskustelun. Statiineihin en koske edes kuumalla hiilihangolla, voista en luovu, enkä muista perustarpeista. Otan paketin voita ja palasen sianläskiä arkkuunkin mukaan. Palanpa iloisemmin. Moukunkin otan silloin tällöin mielenvirkistykseksi.
Lääkäri oli varovaisen innostunut, kun selvitin vointiani vähemmänhiilihydraattisella ruokavaliolla. Ihmettelin siinä, että kun aiemmin laihduttajia kehoitettiin syömään ruokaa, joka teki kylläiseksi pitkäksi aikaa, niin nykyään syötetään kaikkea sellaista, että tunnin päästä on taas nälkä. Eihän siinä ole mitään järkeä! Repsahtaminen on entistä helpompaa, kun kärvistelee pikkupikkuannosdietillä ja mussuttaa keinomakeutettuja karkkeja jotain pureskellakseen. Kaikki on niin julmetun kevyttä. Kevyttä! Kohta on siinä samassa kädessä kunnon suklaapatukka, limsaputelli ja paljon muuta. Salaattilounaan jälkeen pitääkin jo nauttia jälkkäri. Kahvitauolla pikkupulla. Kohta sanotaan, että ääääh, mitä sitä hyvää ihmistä kiusaamaan. Olen ihan tyytyväinen itseeni tällä viisiin...! BANG! Kuusi kiloa lisää.
Toinen sammakko liittyi metaboliseen oireyhtymään Oma Lääkäri -osassa, jossa toimittaja kommentoi rivakasti, että "on syöty liikaa rasvaista ruokaa". Onneksi sentään lääkäri ymmärsi sanoa, että "tai muuta energiapitoista ravintoa, joka varastoituu rasvaksi". Että sentään! Ihanko totta, että oikein rasvaa ja rasvaista ruokaa. Voi elämän kevät. Ohjelma löytyy tuolta ylempänä olevasta linkistä. Linkki lakkaa toimimasta jossain vaiheessa. Tässä linkki ohjelman sivuille. Toimittaja voisi laittaa sen tärinävyön vaikka päänsä ympärille. Sen, jonka testi päättyi keskeytykseen.
Olen ihan sitä mieltä, että voihan se rasvainen ruoka olla syypää, mutta mitä kaikkea siihen rasvaisuuteen kuuluu, se on toinen juttu. Jos vedetään hampaanmitta voita leivälle, kuusi perunaa voilla tai ämpäri ranskalaisia, kasviksillekin vielä voisulaa niskaan ja siihen vielä kunnon rasvainen siankappale. Plus "normaalit ruokajuomat", niin voipi olla, että ähky tuli ja osa energiasta meneekin sinne rasvavarastoihin. Ne hiilihydraatit ainakin. Vielä jos ja kun ruokajuomana on alkoholipitoinen juominki, niin energiaa tulikin sitten oikein mukavasti.
Jos tuosta ateriasta poistaa ranskalaiset ts. perunat ja lisää ämpärillisen vihreää salaattia, niin ei syytä huoleen, ainakaan minun mielestäni. Energian määrä putoaa taatusti, on täyttävää ja pureskelemistakin piisaa, että syljeneritys pysyy kondiksessa. Alkoholipitoisen jos korvaa jollain muulla litkulla, niin paranoo vain. Kypsille kasviksillekin voi hulauttaa ruokalusikallisen voisulaa. Nam.
Eilisen ehtoolliseni jämät jäkittävät jääkaapissa odotellen pääsyä pannun kautta lautaselle. Vihreitä papuja, kukka-parsakaalisekoitusta ja pahamaineista, rasvaista sianlihaa kypsinä suikaleina. Ihan kuulkaa siankylkeä rapeaksi paistettuna. Sekä hiukkanen lipeäkalaa. Maustetaan tuoreella chilillä ja inkiväärillä, sitruunalla ja kalakastikkeella. Siihen kun paistelee vielä munan, niin vot. Eiköhän tuolla lähde jo päivä käyntiin. Ja jouluruoan viimeiset jämätkin saavat oivallisen lopun.
Mieli alkoi tehdä ihrapirtelöä jälkkäriksi...
Tuli tässä taas tuijotettua teeveeseetä. Tuli vahingossa katsottua Akuutti ja Ruoka on lääke osa jotain. Kohdassa 32.10min. Tuli siinä samassa ohjelmassa minun mielestäni joku toinenkin sammakko. Mutta tämä ruokalääke sai hiukset nostattavan reaktion sohvanmutkassa. Arvatkaapa mikä oli lääke? Erittäin kuitupitoinen täysjyväleipä itseleivottuna. Sain melkeinpä sokerikooman ja suolitukoksen, suoliston käyntiinhyrähtämisestä ja ilmavaivoista puhumattakaan. Asialla ohjelmassa olikin lääkäri ja ra-vit-se-mus-te-ra-peut-ti. Selvästi kädestä leipäruokittu pullasorsa. Soppa, jota täti väänsi, vaikutti kyllä erinomaiselta. Tosin ruokien terveysväitteenä oli keveys ja kukkaroystävällisyys. Keveys? Jaa-a.
Huomautan tässä nyt heti kärkeen, että minä olen kertakaikkisen kypsynyt näihin leipä-, vilja- ja kuituasioihin. Jo pelkkä ajatus saa voimaan huonosti. Ärisin itsekseni pitkään. Yleensä vältän Akuutin katselemista, kun jossain kohdassa ohjelmaa verenpaine nousee liian korkeaksi ja saan melkein halvauksen.
Jos viljasta väitetään saavan lignaaneja, jotka pelastavat suunnilleen harmagedonilta, niin senkin voi kepeästi kumota 2004 tehdyllä tutkimuksella. Lignaani on käsittääkseni kasviestrogeeni tai fenoliyhdiste tms. Lähteestä riippuen. Pellavassakin ko. vekkulia on kiitettävästi. Samoin kuusessa...! Siitäkin on tehty tutkimusta. Kohta pistetään leipään puolet puuta ja kuusessa ollaan. Heh, minä näytän taas kärjistelevän. Olisi tullu hyvä balettitanssija minusta, juu. Lääkkeet! Tietääkseni tutkimukset jatkuvat, mutta kenen tuella ja rahoituksella, niin se nähdään lopputuloksessa. Kuten nykyään niin surullisen monen muunkin tutkimuksen.
Itse olen liukenevan vai pitäsiköhän sanoa geeliytyvän kuidun kannalla, ja sitä saa kasviksista. Se poistaa sappihappoja ja kolesterolia eli kyseiset aineet painattavat vessanpyttyyn pois suolistoa ja verisuonia kiusaamasta. Rasvaa en pelkää, ja rasvankäytöstä, statiineista ja parista muusta ruokaan liittyvästä kävin tässä taannoin alati vaihtuvan omalääkärini kanssa kiihkottoman ja rakentavan keskustelun. Statiineihin en koske edes kuumalla hiilihangolla, voista en luovu, enkä muista perustarpeista. Otan paketin voita ja palasen sianläskiä arkkuunkin mukaan. Palanpa iloisemmin. Moukunkin otan silloin tällöin mielenvirkistykseksi.
Lääkäri oli varovaisen innostunut, kun selvitin vointiani vähemmänhiilihydraattisella ruokavaliolla. Ihmettelin siinä, että kun aiemmin laihduttajia kehoitettiin syömään ruokaa, joka teki kylläiseksi pitkäksi aikaa, niin nykyään syötetään kaikkea sellaista, että tunnin päästä on taas nälkä. Eihän siinä ole mitään järkeä! Repsahtaminen on entistä helpompaa, kun kärvistelee pikkupikkuannosdietillä ja mussuttaa keinomakeutettuja karkkeja jotain pureskellakseen. Kaikki on niin julmetun kevyttä. Kevyttä! Kohta on siinä samassa kädessä kunnon suklaapatukka, limsaputelli ja paljon muuta. Salaattilounaan jälkeen pitääkin jo nauttia jälkkäri. Kahvitauolla pikkupulla. Kohta sanotaan, että ääääh, mitä sitä hyvää ihmistä kiusaamaan. Olen ihan tyytyväinen itseeni tällä viisiin...! BANG! Kuusi kiloa lisää.
Toinen sammakko liittyi metaboliseen oireyhtymään Oma Lääkäri -osassa, jossa toimittaja kommentoi rivakasti, että "on syöty liikaa rasvaista ruokaa". Onneksi sentään lääkäri ymmärsi sanoa, että "tai muuta energiapitoista ravintoa, joka varastoituu rasvaksi". Että sentään! Ihanko totta, että oikein rasvaa ja rasvaista ruokaa. Voi elämän kevät. Ohjelma löytyy tuolta ylempänä olevasta linkistä. Linkki lakkaa toimimasta jossain vaiheessa. Tässä linkki ohjelman sivuille. Toimittaja voisi laittaa sen tärinävyön vaikka päänsä ympärille. Sen, jonka testi päättyi keskeytykseen.
Olen ihan sitä mieltä, että voihan se rasvainen ruoka olla syypää, mutta mitä kaikkea siihen rasvaisuuteen kuuluu, se on toinen juttu. Jos vedetään hampaanmitta voita leivälle, kuusi perunaa voilla tai ämpäri ranskalaisia, kasviksillekin vielä voisulaa niskaan ja siihen vielä kunnon rasvainen siankappale. Plus "normaalit ruokajuomat", niin voipi olla, että ähky tuli ja osa energiasta meneekin sinne rasvavarastoihin. Ne hiilihydraatit ainakin. Vielä jos ja kun ruokajuomana on alkoholipitoinen juominki, niin energiaa tulikin sitten oikein mukavasti.
Jos tuosta ateriasta poistaa ranskalaiset ts. perunat ja lisää ämpärillisen vihreää salaattia, niin ei syytä huoleen, ainakaan minun mielestäni. Energian määrä putoaa taatusti, on täyttävää ja pureskelemistakin piisaa, että syljeneritys pysyy kondiksessa. Alkoholipitoisen jos korvaa jollain muulla litkulla, niin paranoo vain. Kypsille kasviksillekin voi hulauttaa ruokalusikallisen voisulaa. Nam.
Eilisen ehtoolliseni jämät jäkittävät jääkaapissa odotellen pääsyä pannun kautta lautaselle. Vihreitä papuja, kukka-parsakaalisekoitusta ja pahamaineista, rasvaista sianlihaa kypsinä suikaleina. Ihan kuulkaa siankylkeä rapeaksi paistettuna. Sekä hiukkanen lipeäkalaa. Maustetaan tuoreella chilillä ja inkiväärillä, sitruunalla ja kalakastikkeella. Siihen kun paistelee vielä munan, niin vot. Eiköhän tuolla lähde jo päivä käyntiin. Ja jouluruoan viimeiset jämätkin saavat oivallisen lopun.
Mieli alkoi tehdä ihrapirtelöä jälkkäriksi...
Kommentit
-Massu
-Ressu-
Jos leipään laittaa puolet puuta, ei mennä kuuseen, vaan mäntyyn :-D
t. pettuleipä
t. voita!