Seksiä! Komisario Palmu.
Sattui tässä silmään sellainenkin juttu suuresta meediasta, oikeiden zurnalistien tekemä, että lihavuus vaikuttaa seksielämän laatuun. Kai siitä joku oli oikein tutkimuksenkin tehnyt!
Heräsi heti kysymys, että jaa, miten se lihavuus vaikuttaa seksiin? Höh.
Puhun vain omasta puolestani, mutta minä en ole huomannut mitään eroa seksielämässä näin lihavina vuosinani. Sanotaan, että ”hoikkiin” vuosiin verrattuna ehkä vähän tasaantunut. Varmaan siksi, että vakaa, nautittava parisuhde on ollut vallalla jo pitkään. Ennen vakaata, nautittavaa parisuhdettani minulla tuota seikkailuhenkeä oli enemmän kuin kotitarpeiksi. Enkä silloinkaan ollut mikään langanlaiha. Sanotaan, ennemminkin rotevahko kuin hoikka. Eikä ollut puutetta kumppaneista, jos niikseen tuli. Moni kuivankälppeä missimalli jäi siinä lehdellä soittelemaan.
Veikkaan kyllä sitäkin, että itsetuntoni kanssa minulla ei ole ongelmia ollut. Oli ulkonäkö mitä tahansa. Siis itselläni. Heh. Muilla ongelmia on ollut enemmän. Olen kokenut pahansuopaa juoruilua ja kateutta, vain siksi, että olen uskaltanut. Vaikka naiset ei ”saa tehdä tollalailla”. Kuinka niin? Miksi miesten käytökselle sallitaan suurempia vapauksia kuin naisten? En vaan käsitä. Ja tässä ahdasmielisyydessä eturintamassa ovat, ikävä kyllä, naiset itse!
Minun mielestäni seksielämä on kiinni enemmän korvien- kuin jalkojenvälistä. Aivot ovat se suurin sukupuolielin. Jos itsetuntosi on vinossa lihavuuden takia, ei taatusti luista myöskään seksi. Siitä voin panna pääni pantiksi. Molemmat. Mutta en minä sitä mainostamaankaan lähde, että hei, sinä kukkahattutäti siinä vieruspenkillä, vaikka olenkin vaikeasti ylipainoinen eli lihava, niin seksielämäni on kunnossa! Mitäs siihen sanot! Takuulla tulisi käsilaukusta. Ja sitä suunpieksäntää tuon lausahduksen jälkeen ei kuuntelisi kukaan. Varmaan lentäisin ulos dösästä…!
Jännää tämä lihavuuden perusteella ihmisten määrittely. Luulisi nykymaailmassa, joka on täynnään koko ajan paisuvaa porukkaa, hyväksyttävän senkin, että lihava ihminen ei eroa mitenkään muista. Jotenkin tulee mieleen nämä ennenaikaiset kansanryhmän vainot. Varmaan joku jossain instanssissa suunnittelee meille läskeille omia laihistusleirejä, pakkotyöllä ja parakeilla. Ruokana olisi biojätteistä ja sianmuonasta keitettyä laihaa vellintapaista lientä. Sen jälkeen varmaan seksikin luistaa, kun ollaan niin twiggyä, niin twiggyä!! Mutta kun ei.
Lihavien diskriminointi laiskoina, ahneina, tyhminä ja ulkomuotovammaisina saa jatkua niin kauan, kunnes lihavat itse nousevat barrikadeille ja lakkaavat nielemästä kiltisti laihojen kanssaeläjiensä mielipiteitä. Ovat ne sitten terveyden varjolla perusteltuja tai muilla syillä lihaville syötettyjä.
Pari työpaikkaa on mennyt sivu suun, kun puhelinkeskustelussa ovat olleet sitä mieltä, että paikka kuuluu minulle. Paikalle saavuttuani onkin tilanne ollut toinen. Kun yllättäen olenkin ollut lihava! Muutenkin on arkielämässä ollut jännitävää seurailla ihmisten reaktioita lihavaan yksilöön. Kirjoitan kokemuksistani vielä kirjan. Hävetkää ruipelot rimppakintut! Sumomummot tulevat!
Tosin en koskaan ole käsittänyt muutenkaan ominaisuuksien vuoksi karsinointia. Joko sosiaalisten, psykologisten tai ulkonäöllisten. Taidan olla jotenkin outo. Ja olenkin. Jollen olisi tuhonnut terveyttäni jo monella muullakin tavalla, niin jättäytyisin lihavaksi ja pystyttäisin yhdistyksen Laihuuden Vastustajat ry. Perkele. Ja lihoisin vielä lisää, siihen tiedän kyllä systeemin: kaikkia mahdollisia teollisia ruoakkeita, paljon sokeria ja valkoisia jauhoja, rasvaaa lisäksi, annoskoot mahdollisimman suuriksi ja limppaa kyytipojaksi.
Nyt vaan tilanne on tämä, että olen pakotettu luopumaan näistä saavutetuista linjoista ja harrastamaan seksiä laihempana. Mutta sitä ennen…hihihi….!!
Heräsi heti kysymys, että jaa, miten se lihavuus vaikuttaa seksiin? Höh.
Puhun vain omasta puolestani, mutta minä en ole huomannut mitään eroa seksielämässä näin lihavina vuosinani. Sanotaan, että ”hoikkiin” vuosiin verrattuna ehkä vähän tasaantunut. Varmaan siksi, että vakaa, nautittava parisuhde on ollut vallalla jo pitkään. Ennen vakaata, nautittavaa parisuhdettani minulla tuota seikkailuhenkeä oli enemmän kuin kotitarpeiksi. Enkä silloinkaan ollut mikään langanlaiha. Sanotaan, ennemminkin rotevahko kuin hoikka. Eikä ollut puutetta kumppaneista, jos niikseen tuli. Moni kuivankälppeä missimalli jäi siinä lehdellä soittelemaan.
Veikkaan kyllä sitäkin, että itsetuntoni kanssa minulla ei ole ongelmia ollut. Oli ulkonäkö mitä tahansa. Siis itselläni. Heh. Muilla ongelmia on ollut enemmän. Olen kokenut pahansuopaa juoruilua ja kateutta, vain siksi, että olen uskaltanut. Vaikka naiset ei ”saa tehdä tollalailla”. Kuinka niin? Miksi miesten käytökselle sallitaan suurempia vapauksia kuin naisten? En vaan käsitä. Ja tässä ahdasmielisyydessä eturintamassa ovat, ikävä kyllä, naiset itse!
Minun mielestäni seksielämä on kiinni enemmän korvien- kuin jalkojenvälistä. Aivot ovat se suurin sukupuolielin. Jos itsetuntosi on vinossa lihavuuden takia, ei taatusti luista myöskään seksi. Siitä voin panna pääni pantiksi. Molemmat. Mutta en minä sitä mainostamaankaan lähde, että hei, sinä kukkahattutäti siinä vieruspenkillä, vaikka olenkin vaikeasti ylipainoinen eli lihava, niin seksielämäni on kunnossa! Mitäs siihen sanot! Takuulla tulisi käsilaukusta. Ja sitä suunpieksäntää tuon lausahduksen jälkeen ei kuuntelisi kukaan. Varmaan lentäisin ulos dösästä…!
Jännää tämä lihavuuden perusteella ihmisten määrittely. Luulisi nykymaailmassa, joka on täynnään koko ajan paisuvaa porukkaa, hyväksyttävän senkin, että lihava ihminen ei eroa mitenkään muista. Jotenkin tulee mieleen nämä ennenaikaiset kansanryhmän vainot. Varmaan joku jossain instanssissa suunnittelee meille läskeille omia laihistusleirejä, pakkotyöllä ja parakeilla. Ruokana olisi biojätteistä ja sianmuonasta keitettyä laihaa vellintapaista lientä. Sen jälkeen varmaan seksikin luistaa, kun ollaan niin twiggyä, niin twiggyä!! Mutta kun ei.
Lihavien diskriminointi laiskoina, ahneina, tyhminä ja ulkomuotovammaisina saa jatkua niin kauan, kunnes lihavat itse nousevat barrikadeille ja lakkaavat nielemästä kiltisti laihojen kanssaeläjiensä mielipiteitä. Ovat ne sitten terveyden varjolla perusteltuja tai muilla syillä lihaville syötettyjä.
Pari työpaikkaa on mennyt sivu suun, kun puhelinkeskustelussa ovat olleet sitä mieltä, että paikka kuuluu minulle. Paikalle saavuttuani onkin tilanne ollut toinen. Kun yllättäen olenkin ollut lihava! Muutenkin on arkielämässä ollut jännitävää seurailla ihmisten reaktioita lihavaan yksilöön. Kirjoitan kokemuksistani vielä kirjan. Hävetkää ruipelot rimppakintut! Sumomummot tulevat!
Tosin en koskaan ole käsittänyt muutenkaan ominaisuuksien vuoksi karsinointia. Joko sosiaalisten, psykologisten tai ulkonäöllisten. Taidan olla jotenkin outo. Ja olenkin. Jollen olisi tuhonnut terveyttäni jo monella muullakin tavalla, niin jättäytyisin lihavaksi ja pystyttäisin yhdistyksen Laihuuden Vastustajat ry. Perkele. Ja lihoisin vielä lisää, siihen tiedän kyllä systeemin: kaikkia mahdollisia teollisia ruoakkeita, paljon sokeria ja valkoisia jauhoja, rasvaaa lisäksi, annoskoot mahdollisimman suuriksi ja limppaa kyytipojaksi.
Nyt vaan tilanne on tämä, että olen pakotettu luopumaan näistä saavutetuista linjoista ja harrastamaan seksiä laihempana. Mutta sitä ennen…hihihi….!!
Kommentit