MahaTar laihtuu. Mutta miten!

Kiitos Maijalle, joka kävi ripauttamassa kipakalla kommentilla minua kintuille. Sain tuosta kommentista oivallisia mielleyhtymiä eli assosiaatioita. Laardia olen tähän elämäni vaiheeseen käyttänyt mm. paistamiseen sekä paprikalla ja valkosipulilla maustettuna myös leivän päällä. Silloin kun vielä söin leipää joka toinen minuutti. Laardia onkin käytetty aikoinaan vähäväkisemmän kansan parissa voin korvikkeena. Mutta taikinoissa se on maan mainio aine! Pitää sulatella itse, kun kaupasta sitä ei saa. Pahus! Se ei ole edes kovaa. Vaan silkkisen pehmeää ja helposti levitettävää. Paitsi jääkaapista suoraan otettuna. Minulla on myös ollut sivupersoonanani Laardi Belwitchhamtottendon. Joka on siis jonkinlainen upseeri, herrasmies ja tyhjäntoimittaja. Vähän näiden P.G.Wodehousen tarinoiden Woosterin tapaan. Sivupersoona on ollut halpaa hupaa mm. palavereiden ja kokousten sekä seminaarien ja koulutuspäivien höysteenä, jos ei jaksa niin satasella osallistua. Voi silloin laittaa Laardin liikentees...

Olenkohan nyrjähtänyt lopullisesti raiteiltani? Meinaan, kun aamupalaksi nautin pizzaa? Sekä lohkotun tomaatin ja kesäkurpitsan siipaleita oliiviöljyllä ripsautettuna. Pizzalle tein tempun terävän: jätin pohjan koiranruuaksi. Eilen keksin syödä klassisen kahden munan munakkaan. Voissa kärväytettynä. Siis voita teelusikallinen pannuun ja päälle raastoin -yllätys- kesäkurpitsaa ja juustoa. Kun voi kuohahti, niin "taikina" pannulle, kevyt hyydytys ja kurpitsaraaste ja juusto päälle. Eikä näillä eväillä saa aikaan minkäänlaista hiilarikrapulaa. Sokerihumalan jälkitilahan on hiilarikrapula. :) Häpeä tunnustaa, mutta olen kyllä ahkerasti laiskamatoillut. Valmista evästä vaan...ja senhän tietää, että kohta kyllästyy ihan kaikkeen. Pekoni ei ratise hampaissa entiseen malliin eikä tunnu maistuvan kesäkurpitsakaan enää samalle. Muusta puhumattakaan! Huomaan syöväni liian vähän, kaikkea...! Ja paino juuttuu. Jumittaa. Kun en jaksa nyt käyttää harmaita aivosolujani, enkä varsinkaan käsiä...

Tästähän näyttää tulevan tuottelias päivä! Kun kerran olen riehunut hiilihydraateista, niin jatkan samalla linjalla. Ihmettelen siis päivittäin sitä, miten köykäisesti saadaankaan ihmisille erisorttisia vaivoja, ihan näin ruokavaliolla. Kummastelen edelleen sitä, että olo on ratkaisevasti parempi diagnosoituani itselleni tämän vaikeansorttisen hiilihydraattiallergian. Voinnin paraneminen on ollut silmin havaittavaa. Jopa työpaikalla ovat huomanneet, että olen kuin toinen ihminen. Tietäisinpä vaan välillä, että kuka. Minua hallinnoiva entiteetti siis. Kyllä ajoittain tuntuu, että voisin olla olematonkin, jos en olisi tätä korjausta tehnyt. En tiedä vielä, teinkö tämän suunnanmuutoksen liian aikaisin vai liian myöhään, haudasta katsoen. Ennen tätä remonttia olen aina naureskellut, että helvetin ravintofasistit, jotka haluavat määrätä, mitä sitä suukkuun laitetaan. Että ei saisi syödä sitä eikä tätä! Ei niitä näitä eikä noita. Alan jo ymmärtää, miksi. Siksi, että mitä enemmän käsitellään ...

Jep. Olen tässä vuoden verran seurannut erästä rouvaa. Tarkoitan siis tietenkin, että joudun olemaan tämän matamin kanssa väkisin samoissa tiloissa. Hänellä on arvot kunnossa. Ihan kaikki. Hän ei kärsi kolesterolista eikä kohonneesta verenpaineesta eikä kohonneesta verensokeristakaan. Myöskään lihavuudesta hän ei kärsi. Kaikkia edellämainittuja varten on joko kauppa tai lääkkeet. Hyvin näyttävät toimineen. Nyt viimeisen puolen vuoden sisällä olen salakavalasti onnistunut siirtämään tähän huhkaimeen kaikki pudottamani (tai siis hylkäämäni) kodittomat kilot. Ja selvittänyt moneen kertaan tämän hiilaritietoisen ruokavalion saloja. Minä en myöskään enää kärsi turvotuksesta, kuin silloin, kun on tullut vedeltyä hehto hiilihydraatteja. Alan jo melko hyvin tietää, mikä tekee kropalle mitäkin. Tämä nimeltämainitsematon naisimmeinen on alkanut lyllertää. Siis kuvailen lyhyesti: eteenpäin liikuttaessa jalat ovat leveähkössä haara-asennossa, jalkaa nostetaan keinahtamalla puolelta toiselle ja hei...

Jihuu! Ollaan vaan ja sikaillaan, ei mennä nukkumaan, lautasella hiilaria ja makkaraa! Laulaa loilotetaan Kirkan äänellä, omatunto tahtia kolkuttaen. Niin, siis, kun edellisessä postissani heittelin näitä pikaohjeita, kuinka pääsee hetkessä ylikuntoon, niin pitihän sitä mähkäistä armoton määrä hiilaria, ettei totuus pääsisi unohtumaan. Perjantaina räimäisin huuleen ranskalaiset perunat ja uunimakkaraa. Kyytipojaksi pari oltta. Normaalisti olisin tyytynyt siihen uunimakkaraan. Lauantai menikin herkkujen huumassa ja illalla nautiskelimme vielä tilkan viiniä. Sunnuntaina komea mahalasku hirvittävän pizzan kera ja vielä pari meetwurstilla päällystettyä voikkaria päälle. Ihan kuin ennen vanhaan. Yöllä heräsinkin, siis kaikkina kolmena yönä, järjettömiin ilmavaivoihin…peitto olisi ollut hyvä naulata sängynreunaan kiinni. Olo on tämän mässäysviikolopun jälkeen todellakin tokkurainen ja vatsassa kiertää, pöhöttää ja väsyttää. Ihan kuin olisi kestokankkunen. Köh. Minä tiedän kyllä senkin, mitä...

Tästä kirjoituksesta en ota mitään vastuuta tai muuta sellaista. Ja tätä ei pidä noudattaa missään tapauksessa kysymättä ensin lääkäriltä. Nyt muodot esiin! Nykymeno on aivan liian laihuuskeskeistä, siispä koko maailma lihomaan kauniiksi ja muodokkaaksi massaksi! Seuraavia ohjeita noudattamalla saat sinäkin, surkea rysäkeppi, lihaa luiden päälle ja läskiä lanteille, vatsasta ja viidennestä leuasta puhumattakaan! Toimi heti, ja ylläty! Tätä noudatetaan päivittäin, mielellään vielä yöllä heräten ja tiuhassa tahdissa. Hylkää tuoretuotteet. Nauti ainoastaan kypsennettyjä vihanneksia, salaattikin kannattaa vähintään ryöpätä, ja maustaa vielä sokerilla. Kun nautit kypsiä vihanneksia, hedelmiä ja juureksia, valele ne ehdottomasti sokerista ja rasvasta tekemälläsi kastikkeella. Mausta se mielesi mukaan. Nauti erittäin paljon leipää, puuroja, pastaa ja valkoisia jauhoja, riisiä ja muita viljatuotteita sekä teollisia einestuotteita ja valmisruokia. Ja voitele ne kaikki mielellään vaikka öljyllä...

Tuossa heräsin vastaikään, ja sain päähäni, että nytpä tahdon olla ma, pienen linkin laittaja! Eli puskin tuohon sivun sivuun muutamia linkkejä. Laitan niitä vielä myöhemmässä vaiheessa lissee. Eritoten tuo ulkomaankielinen hemmo tuntuu pätevältä jässikältä. Minua hallinnoiva entiteetti valittaa, että väsyttää ja käsi on hauen jauhamissessiosta suorastaan arka, että nyt ei kykene naputukseen...hah! tekosyitä kekkailee hän! Tästä tulikin ennätyslyhyt postaus, kun kello käy, kello käy!

Ampukaa, jos toistelen itseäni. Kummallista, kuinka sellainenkin asia, kuin antibioottikuuri tai särkylääkkeiden syöminen vaikuttaa kehon aineenvaihduntaan ankarasti. En ole aiemmin tullut edes ajatelleeksi moista. Ennen sitä mentiin vatsakumpu edellä jääkaapilta pöytään ja siitä takaisin kollaamaan, mitä muut kaapit pitävät sisällään. Tai sitten hortoilin kauppapuodissa silmät pystyssä, että mitä kummaa herkkua ostaisi, jota voisi napsia joutessaan. Sillä en tehnyt oikeastaan muuta, kuin ajattelin ruokaa, söin sitä, tein ruokaa ja kaikki muu olikin sitten sivuseikka. Tämä kyllä oli oikeastaan aika pahasti karrikoitu esimerkki. Oikeastaan ihan hirvittävä pilakuva. Totuushan on, että olen aina ollut enemmän tai vähemmän koukussa ruokaan. Sillä sen tekeminen on hyvin luovaa ja herkullisten makuyhdistelmien aikaansaaminen on palkitsevaa. Kaipa olen jäänyt jotenkin oraaliseen vaiheeseen…! Hyvä, etten siihen toiseen. Nyt, kun olen raksinut viljatuotteista suurimman osan, siis lähes kaikki,...

Jehna, minusta on otettu kuva. Enkä näytä siinä yhtään läskiltä! Läskini ovatkin asentuneet tuohon vatsan seutuville, joten kuvassa, jossa tutkailen maata, perseeni ei näytä lihavan ihmisen perseeltä. Tosin on syytä mainita, etten omaa tykkimiehen hevosen persausta. Enkä myöskään näytä takaapäin tarkasteltuna, kuin korkeintaan tukevalta. Etten sanoisi, rotevalta. Mitä poimukertoimiini tulee, niin vatsan kohdalla niitä on ollut ainakin neljä. Jäljellä on kolme. Ja niistä pitäisi päästä eroon. Samoin kuin tuosta karvoituksen päällä lällyvästä läskimakkarasta. Se on kyllä vetäytynyt yläviistoon jo jonkin verran. Rintavarustus kun ei ole kokoa EE, niin aikaisempi etenemiseni ei ole tapahtunut tissit edellä vaan vyörymällä valtaisan vatsani takana. Pari vuotta sitten odottelin hammaslääkäriä, odotustila oli neuvolan kanssa samassa. Ystävällinen terveydenhoitaja loihe lausumaan, että odotteletko heille...? Hiukan hymyillytti, että sori vaan, olen siinä mielessä fysiologisesti mahdoton tapaus...

Minua hallinoivalla entiteetillä on hirvittäviä pakkoliikkeitä. Tarkoitan sitä, että juuri ja juuri kun on talvesta selvitty kevään korvalle, niin tämä hemmetin olio painaa kori suorana suoraan metsään. Kallossa ei pyöri kuin sienet. Sillä aloitamme korvasienistä ja muista kevätkukkijoista. Yleensä palaamma takaisin mukanamme muutamia sulkia, kiviä, luita, sarvenpudokkaita ja sen sellaista roinaa. Ettei pääse sanomaan, etteikö olisi mitään löytynyt. Alkukesän tämä räähkä kuijottaa sitten huuli pitkänä, kun ei muka mitään löydy, siis sieniä. Mutta juhannuksen jälkeen sillä alkaa taas juoksuaika. Takaan ja alleviivaan, ettei tuossa lähimetsässä ole sellaista kolkkaa missä ruhokas rouvashenkilö ei olisi rymynnyt. Tai on, mutta se ei ihan heti kaikkiin kolkkiin komua, kun ei ruoto anna periksi. Muutama elontiellä hommattu haitta jarruttaa menoa melko tehokkaasti. Ei voi olla aivan tervepäisen ihmisen hommaa ensin painattaa pää maassa pitkin metsänpohjaa, risuja pää täynnään. Harakat kyllä ...

Lähti läski lähtemähän ihra ilolla irtoomahan mahastani mahtavasta pötsistäni pulleasta! Lähti päivän lähti toisen lähti kuun jos kolmannenkin löytyi akka alta vuoren läskin sisästä kohosi Oli virhe virkatiessä ruuassa ruma rupelo ikisyönnissä suru suuri einespöydässä makia Tuli päivä leivätönnä potutonna toinen koitti huomas akka alkavansa menevänsa tekevänsä Kolmas kuuta kului akalta neljäs nyrjähti sivuhun akka alla taivonkannen soukkeni sisältä ensinnä Lähti läski lätisteli ihra irtosi mahasta meni makia einehestä pottu pöydästä putosi Tuli päivä tuli toinen tuli kolmaskin komia huomas akka vaatteet isot pienempiä sovitti Otti pöksyt liian suuret pienmpihin sujahti niin ne läskit lähtivät lähtiessänsä porisi. Anteeksi Lönruutti ja Kalevalan kaukomielet...se vaan tuli...

Hän oli pikkupikku pilleireissä. Tässä, kun olen sairaasti sairastanut, niin särkylääkkeillä on -hmm- sanoisinko, mielenkiintoisia sivuvaikutuksia kroppaani. Muutenkin suurivatsaisena henkilöitymänä en kaipaisi yhtään pullistusta tuohon mahan kohdalle. En. Mutta asia on aivan päin ja vastoin. Muutamia aikoja, kun olen joutunut linkoamaan tuulensuojaan erinäisiä määriä pillereitä, vakiokaman lisäksi, niin olen huomannut, että turvottaa. Ihan siis komeesti. Sormet, nilkat ja vatsa, ja tietenkin kaikki muukin, ovat enempi vähempi paksumpia kuin mitä pitäisi. Nestettä näyttää kertyvän. Onneksi taitaa nyt hellittää tämä mättäminen. Välillä tuntui, että kipu ei lähde vaikka pistelisi poskeensa puolen apteekillista säryntappajia. Nyt vielä kaiken kukkuraksi sykyilen, että olen saanut flunssan! Eeeeeei, en ota siihen tulehduskipulääkettä kuin äärihädässä. On aika mielenkiintoista huomata, että miten tässä kaikki vaikuttaa ns. kaikkeen. Kun putoaa tasapainolaudalta, niin johan alkaa tapahtua ku...

Vaivaan tässä päätäni pikaruoalla. Kun välillä laiskottaa ja ei huvita vaan seistä hellan ja nyrkin välissä. Hihi, tai siis vääntää kyökissä suuhunpantavaa. Pakastin on oiva apu. Sinne kun laittelee ”pahan päivän varalle” pikku eriä kaikenlaisia esim. ryöpättyjä vihanneksia, sieniä, lihaa joko esikäsittelyllä tai ilman, kalaa ja valmista pöperöä. Hyvä on myöhemmin ottaa sieltä. Minussa kun on hamsterin vikaa, niin pakastin tuppaa olemaan täynnään kaikenlaisia sörsseleitä. Jos omaa pakastinta ei ole, niin siitä yli, missä aita on jo maassa. Kauppojen pakkasista löytää hauskoja juttuja, kasviksista alkaen. Siellä vaanii myös lihaa ja kalaa. Ja sellaisissakin muodoissa, ettei niihin ole lisätty mitään ns. ylimääräsiä ainesosia. Siis pintapaistettuna ja silleen. Samoin lihatiski kannattaa kontata eestaas. Kalatiskistä puhumattakaan, jos sellainen puljusta löytyy. Valmiiksi pikku annoksiin pakattu silakka yms. haisee jo avattaessa sen verran pahalle, että sitä ei viitsi ostaa! Samoin muovip...

Plääh, oikeesti ei kykene, tupakit on ihan finaalissa, rahat samoin, ei jaksa syödä. Mummon pieni on sentään jees. Sitten vielä viime lopuksi ei auttanut päivällä tohtorissa vierailu, voi jäädä huominen duunipäivä vähän tyngälliseksi! Emme anna sen häiritä, vaan ryömin tuonne mieshenkilön kanssa samaan vuoteeseen, kun kerran aviossa ollaan ja seksiä kuulemma pitää useinkin harrastaa. Jos joku tätä useammin, tässä iässä ja silleen, seksiä harrastaa, se tekee sen kemikaalisilla avusteilla, joita meillä ei ole vielä tähän päivään mennessä tarvittu...! Sokerit on kumminkin korkealla, kun hammas räjähti. Saatanpeetanjeetanviitankuutan...

Sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistaa. Kaikesta huolimatta tai ehkä juuri siksi! Kun sitä tuli taas juhlittua sillä, kuinka hieno ja hyvä on olo ollut, niin perkeles tulee heti takkiin. Aamusokurit ovat olleet tässä parina aamuna törkeän korkeat. Eilen ja tänään. Ilakointini on osunut tismaalleen omaan nilkkaan ja kipeästi. Jaiks. Eiliselle oli selityksenä varmaan tämähäntä kirsikoitten mähkiminen ehtoolla ja myöhään. Tämänaamuisellekin keksin jo syyn, tässä naputellessani, menin niin hemmetin aikaisin nukkumaan, että kaikkinainen vaikutus sekä pitkässä inskassa että lääkkeissä alkoi hiipua. Kun liikuntakin jäi melko minimalistiseksi normaalin metsässä laukkomisen sijaan. Nyt todistelen vielä itselleni, että minulla ei voi olla nälkä, kun sokeri ei laske…pistän vissiin lyhkäistä vähän, kun olen käynyt salaatilla. Kumma juttu, että kun sokerit ovat korkealla, niin on nälkä! Perin kummallista. Jos joku viisas joskus kertoisi syyn moiseen, olisin kovasti tyytyväinen. Siis siihen, ett...

Mikään ei ole niin helppoa, kun neuvoa muita! Hurra! Tämä on tullut tässä elämääni muuttaessa todella selväksi. Tässä on pyörinyt besserwisseriä joka lähtöön. Kaikilla on ollut joku näkemys, kuinka pitää tehdä. Ja kuinka ei missään nimessä saa eikä voi tehdä. Ja sitten alkavat kiihdytyskisat kuin siskonmiehen kumminkaiman veljenpoijan tyttöystävän koulukaverin tuttavan äitipuolen mummo on saanut syövän, juovan ja sirkushuveja, kun jätti pois a) leivän b) perunat c) riisin d) makaronit e) puurot tai kaikki kerralla. Elimistö vaan lakkasi toimimasta ja se kuoli kun se menetti henkensä. Hö?! Miten se minuun liittyy!!! No, tietenkin siten, että en enää vedä ”turhia hiilareita”. Siis niitä, jotka saavat verensokerini riehaantumaan. Eilen kyllä meni litra kirsikoita, ja sen huomasin aamulla. Että iltapalana ei litra kirsikkaa toimi. Ainakaan minulla. Sormi pystyssä hiihtelijät kitisevät alituiseen kolesterolista ja sydäninfarktista ja paljon muusta. Kuinka liika rasvansyönti tappaa talossa j...

Aivoni ajattelevi. Ja ajattelevat kuulkaa kaikenlaista! Paukahti tässä mieleen, ihan pyytämättä ja yllättäen, että siitä päivästä, kun tavallaan ”synnyin uudelleen” tähän sivupersoonaani, on tapahtunut aika paljon. Ihan outoja! Meinaan sitä, että kun rukkailen tätä valioruokaani uudelleen, niin kas kummaa: Olen päässyt eroon TURVOTUKSESTA. Se on ihan kummallista. Enää istumalihasten päällä vietetyn päivän jälkeen eivät nilkat ole kuin tukit. Jalat eivät särje. Eivätkä kivistä. Jäljellä ovat vain ”oikeat kivut”. Eli tuon vammautuneen nilkan säpsyt ja säryt. Niille kun ei voi mitään. Enkä viitsi syödä särkypillereitäkään koko ajan. Kipukynnys on todennäköisesti noussut aika tavalla… Olen päässyt eroon myös JATKUVASTA NÄLÄNTUNTEESTA. Jatkuva mähkiminen ei oikein enää napannut. Kun tuntui, että olin jo muuttanut asumaan keittiön jääkaappiin. Palellutin itseni säännöllisesti myös pakastimessa. Sekä yritin keksiä tyhjistä säilyketölkeistä edes jotain askartelua. Kun niitäkin siunaantui valta...

Telkkarista tulee määrätön määrä erilaisia ruokaohjelmia. Niitä on mukavaa katsella ja bongailla itselleen uuden uutukaisia reseptejä maailman turuilta ja toreilta. Jännittää aina, että missähän kunnossa kokit kokkaavat tai nauttivat muiden tuotoksia. Hirvittävästi hihkuva tumma, kalju himogrillaaja huseeraa veitsineen kaikenlaisten kuolleitten eläinten kimpussa. Toinen kalju kiertelee maailmaa pistelemässä poskeensa kastematoja ja muuta jännää. Meillä oli sentään turvalliset PataKakkonen ja Teijan keittiössä… Pannaanpa ohjelmat uuteen uskoon: GRILLI ILMILIEKEISSÄ Grillaava kaljupää saa aikaan katastrofin läträtessään sytytysnesteiden ja kaasujen kera. Kalju kuplien hyppää uima-altaaseen ja vetää perässään liekehtivän grillin. Ohjelma päättyy paikallisen VPK:n saapumiseen vilkut välkkyen paikalle ja ambulanssin henkilöstö paikkailee pahimmat palovammat tohelon grillaajan ilmiasusta. GRILLIMESTAAJA Kiertelevä keittiöhenkilö testailee eri osavaltioiden Barbeque –perinnettä, nyt vain heik...