Luukut paukkuu, koirat haukkuu ja on lunta tulvillaan.
Rosollia voi sitten vedellä puoli kiloa niiden hirvittävien Vihreitten Kuulien, 3kpl, sijasta. Ja aionkin tehdä niin. Sillä rosolli hakkaa mennen tullen Vihreä Kuulat. Suuret inhokkini! Olen kakarasta asti inhonnut marmelaateja, koska niillä on taipumus tarttua kitalakeen, hampaisiin ja ties minne. Esanssinen maku viivyttelee makunystyröissä vuorokausia. Hyörkh!
Siksipä on aika helepottaa joulukaramellituskia ja ryhtyä pyörittelemään ihanaisia tali...eikun suklaapalloja. Ei niin kovin karppia, mutta joulunahan jokainen vähähiilihydraattinen hommaa hiilarikrapulan jokatapauksessa. Sen saamiseksi voi nähdä jopa vähän vaivaa!
Palleroiset
Purkki vispikermaa
kaakaojauhetta
tomusokeria
suklaalastuja
Kaadetaan kerma sopivaan astiaan, päälle karistellaan kolme ruokalusikallista sekä kaakaotajauhetta että tomusokeria ja kaksi ruokalusikallista suklaalastuja. Aletaan veivata kerman kanssa. Melkeinpä vatkaten. Lisätään ruokalusikallinen kerrallaan molempia kuivia aineita, kunnes seos on muovattavissa lusikoilla pallukoiksi. Pallurat käännellään kaakaojauheessa ja asetellaan karamellivuokiin. Tai käännetään alumiinifolioon. Annetaan levätä jääkaapissa. HUOM! nämä vaativat kylmäsäilytyksen, joten kahvipöytään ne kannattaa nostaa suoraan jääkaapista. Kylmäsäilytys siksi, että a) eivät ole siinä näkösällä b) sisältävät kermaa. Ja tätä voi veivata vaikka aattona, joulupäivänä tms. Loraus konjakkia tai rommia näiden keralla ei ole huono ajatus. Ellei ole paha alkoholiongelma. Ei ole kumpaakaan.
Etominen kohti joulua etenee kuin vessan juna. Tämäkään vuosi ei ole lainkaan yllätyksellinen. Ei ole joulufiilistä. Päinvastoin. Muttei se haittaa, koska lapsuuden jouluja on ajoittain kiva muistella. Minä olen pienen ikäni ollut ihan tolkuttoman kärsimätön: mitäs joulupukki nyt tuo!? Nyt aikuisena ei oikein jaksa innostua. Mitä nyt perinneruokia vetelee huuleensa. Niitäkään ei tarvitse olla enää ylenmäärin. Paitsi kinkkua. Lipeäkalastakin voi tehdä erilaisia versioita, kuten livekalahyytelöä. Samoi rosollista tulee oivallinen rosollitytinä. Nam. Mistä tahansa joulun ruoasta voi tehdä hyytelön! Joskus vielä toteutan sen ajatuksen, että kaikki joulusapuskat on hyytelöity. Sitä tytinän määrää joulupöydässä! Hahaa!
Mutta nyt täytyy taas mennä perinneruokien äärelle. Kun lipeäkala on vielä ostamatta. Eli kauppapuotiin tönimään kärryllä kiireisiä. Tänään olisi ollut oivallinen tilaisuus ryysätä ostoshelvettiin. En mennyt. Siellä oli niin rutkasti muitakin. Hyhhyh.
Siksipä on aika helepottaa joulukaramellituskia ja ryhtyä pyörittelemään ihanaisia tali...eikun suklaapalloja. Ei niin kovin karppia, mutta joulunahan jokainen vähähiilihydraattinen hommaa hiilarikrapulan jokatapauksessa. Sen saamiseksi voi nähdä jopa vähän vaivaa!
Palleroiset
Purkki vispikermaa
kaakaojauhetta
tomusokeria
suklaalastuja
Kaadetaan kerma sopivaan astiaan, päälle karistellaan kolme ruokalusikallista sekä kaakaotajauhetta että tomusokeria ja kaksi ruokalusikallista suklaalastuja. Aletaan veivata kerman kanssa. Melkeinpä vatkaten. Lisätään ruokalusikallinen kerrallaan molempia kuivia aineita, kunnes seos on muovattavissa lusikoilla pallukoiksi. Pallurat käännellään kaakaojauheessa ja asetellaan karamellivuokiin. Tai käännetään alumiinifolioon. Annetaan levätä jääkaapissa. HUOM! nämä vaativat kylmäsäilytyksen, joten kahvipöytään ne kannattaa nostaa suoraan jääkaapista. Kylmäsäilytys siksi, että a) eivät ole siinä näkösällä b) sisältävät kermaa. Ja tätä voi veivata vaikka aattona, joulupäivänä tms. Loraus konjakkia tai rommia näiden keralla ei ole huono ajatus. Ellei ole paha alkoholiongelma. Ei ole kumpaakaan.
Etominen kohti joulua etenee kuin vessan juna. Tämäkään vuosi ei ole lainkaan yllätyksellinen. Ei ole joulufiilistä. Päinvastoin. Muttei se haittaa, koska lapsuuden jouluja on ajoittain kiva muistella. Minä olen pienen ikäni ollut ihan tolkuttoman kärsimätön: mitäs joulupukki nyt tuo!? Nyt aikuisena ei oikein jaksa innostua. Mitä nyt perinneruokia vetelee huuleensa. Niitäkään ei tarvitse olla enää ylenmäärin. Paitsi kinkkua. Lipeäkalastakin voi tehdä erilaisia versioita, kuten livekalahyytelöä. Samoi rosollista tulee oivallinen rosollitytinä. Nam. Mistä tahansa joulun ruoasta voi tehdä hyytelön! Joskus vielä toteutan sen ajatuksen, että kaikki joulusapuskat on hyytelöity. Sitä tytinän määrää joulupöydässä! Hahaa!
Mutta nyt täytyy taas mennä perinneruokien äärelle. Kun lipeäkala on vielä ostamatta. Eli kauppapuotiin tönimään kärryllä kiireisiä. Tänään olisi ollut oivallinen tilaisuus ryysätä ostoshelvettiin. En mennyt. Siellä oli niin rutkasti muitakin. Hyhhyh.
Kommentit