Kolmannen luukun matkustajavaunu
Hissukseen maahan putoilevaa lumisadetta tässä ihmetellessäni, eittämättä hiiviskelee mielipuoleeni, että kyllä talvi on ajoittain ihan mukavaa aikaa. Lumi peittää monta rumaa asiaa. Ja se pakana peittää myös paljon tarpeellistakin tavaraa. Minulta on nyt hukassa pino kukkaruukkuja, enkä vähäisesti varallistettuna joutaisi ostelemaan kyseisiä välineitä. Viime-, toissa-, sitä edellis- ja tämänvuotiset amaryllikseni kaipailisivat omaa ruukkua jo melko kipeästi. Kaivaukset jatkuvat. Onneksi minulla on aavistus, että minne ne siirsin tuosta kaivonkulmalta.
Brändäsin tänä aamuna ajatuksen. Ihan sellaisen tavallisen ajatuksen, kun niitä ilmeisesti ainakin, jos maabrändityöryhmään on luottaminen, pitää brändätä! Jummarsiko kukaan? Siis brändäsin aamukahvin. Siitä tuli heti The Aamukahvi. Kun suomenkielessä ei ole määreistä artikkelia the, se piti lainata engelskasta. Mutta mitäpä väliä, suomihan on kohta sama kuin englanti, noin kielenä. Tässä The Aamukahvin ääressä onkin ihan mukava ajatella pumpulinpehmeitä lumiajatuksia ja sinisiä Havukka-ahon ajatuksia, kun kaamos on jo Utsjoella ängennyt päälle ja alkaa vetää tavan maantien ajelijankin mieltä kohti vitelikkoa. Mikäli aamuruuhkan ulosajouutisia seurailee, se onkin melko tiuhaa.
Toinen asia jonka brändäsin oli jouluvitutus. The Jouluvitutus. Se siis koskee meitä, jotka emme ole enää, jo, vielä tai muuten vaan, niin kutsuttuja jouluihmisiä. Aikoinaan yritin ylisuoriutua siitä minäkin. Olen päässyt suoriutumisestani yli. Nykyään kyllä vietämme joulua, mutten enää höyryä Ukko-Pekan lailla ympäriinsä haalimassa joulutarviketta ja joulusitäsuntätä. Kinkku ja joitain perinteisiä, meidän molempien jouluperinteisiin kuuluvaa tehdään ja se sitten siitä. Eikä hötkyillä. Aattona onkin sitten mukava heittää hesarit pöydältä, pyyhkiä pölyt ja kattaa kahdelle hengelle sellaiset eväät, että alta pois nisut ja männynkävyt.
Kolmannen brändäyksen suoritin ruffesti. Brändäsin Hallitun Mielialan Mataluuden kaiken tämän kirkuvan amerikkalaistyyppisen ilopilleriyden keskellä. On hienoa, jos löytyy muitakin mieli matalalla profiililla kulkevia, kuin minä. Perustelin tämän sillälailla, että kun on kärsinyt huonosta johtamistavasta, huonosta ruoansulatuksesta, vääristä ruokatottumuksista, huolimattomista lääkäreistä sekä paljon muusta, niin eikö olekin jumalaista saada ihan luvan kanssa pitää mielen matalalla? Ainakin pätkittäin. HMM -lyhenne on niin mukava, se kuvaa paitsi hymistelyä, hyminää myös Hallittua Mielen Mataluutta.
Voi ällöpirteille ihmisille perustella sitten: "Kiitos kysymästä, ei minua erityisemmin mikään vaivaa, olen vain HMM -viikoilla." Pirskahteleva energiapommi tästä hämmästymään. Ei syytä huoleen, aina voi käyttää selityskortin: "HMM on laillinen brändi. Se tarkoittaa, että voit hallitusti pitää muutaman päivän vapaan tästä tekopirteästä ja noudattaa ikiaikaista, suomalaista mentaliteettiä."
Neljänneksi ränttään tähän vähävaraisille suolletun reseptin tai reseptejä. Varpulla oli herraskaisempi ja perkeleesti kalliimpi. Tulostimella voi nämä sitten räntätä paperille. Että ei tarvitse läppäriä tai näyttöä keittiössä etikkaan sotkea, tai kalanperkeisiin.
Silakat on pieniä joulukaloiksi, mutta niistä saa oivallista apetta joulupöytään ja muulloinkin! Perkeet voi syöttää kissalle tai hapattaa ne hainsyöteiksi. Ketä nyt sattuu meripetojen houkuttelu innostamaan.
Suolasilakat
Mahdollisimman tuoreita, ehjiä silakoita 1-5kg (ne punaposkiset velttohyppelijät kalatiskissä tai pakkauksessa eivät ole enää tuoreita!Vaan vakavasti vainajia)
Asetellaan huuhtomatta astiaan kerroksittain, suolaa käytetään n. 150g kilolle. Kevyt paino asetetaan päälle, annetaan suolaantua n. 1-2 vuorokautta. Otetaan pois astiasta, valutetaan. Tämän jälkeen ne ladotaan vatsapuoli ylöspäin tiiviisti varsinaiseen suolausastiaan, kerrokset ristikkäin. Kerrosten väliin laitetaan suolaa, nyt 200g kiloa kohden. Näin saadaan hyvin säilyvää suolasilakkaa.
Suutarinlohi
½kg silakkafileitä
1rkl sokeria (ei, tämä ei tuhoa hiilaritietoista diettiäsi!)
1rkl suolaa
2 sipulia
½l mietoa etikkaa (n.5-10%)
pippuria(maustepippuria)
Silakkafileet ladotaan lasipurkkiin selät ylöspäin. Kerrosten väliin ripotetaan suola, sokeria, pippuria ja sipuliviipaleita. Päälle kaadetaan etikkaa, että ne peittyvät. Parin päivän päästä voidaan laittaa tarjolle.
Silakkasardiinit
½kg silakkafileitä
1tl suolaa
2tl sokeria
2 laakerinlehteä
10 maustepippuria
1 tl hienonnettua tilliä
Silakat ladotaan selkäpuoli ylöspäin kattilaan/kannelliseen uunivuokaan. Kerrosten väliin sirotellaan mausteita. Suljetaan tiiviisti (kernaasti saa tiivistää ruistaikinalla) kannella ja laitetaan uuniin noin 200 asteeseen, jossa saavat kypsyä n.½ tuntia. Tarjotaan kylminä. Tomaattiversion voi näistä tehdä, kun laitetaan kerrosten väliin myös tomaattipyrettä. 70g:n purkki riittää hyvin.
Tomaattisilakkahyytelö
1kg tuoretta silakkaa
½l vettä
suolaa
etikkaa
laakerinlehti
1 sipuli
tilliä
1dl tomaattisosetta
5 liivatelehteä
Perkaa silakat, suuremmat voi fileoida eli poistaa selkäruodon ja pään. Pienet silakat voi käyttää sellaisenaan. Kiehauta vesi ja mausteet. Laita silakat kattilaan, isommat kääryleiksi pyöräytettynä. Anna kypsyä kannen alla hiljaisella tulella. Nostele reikäkauhalla vuokaan. Siivilöi liemi ja sekoita siihen tomaattisose ja liivatteet, jotka sulatetaan hyvin sekoittaen. Kaada kalojen päälle ja anna hyytyä, kumoa vadille ja koristele mielesi mukaan, vaikkapa kananmunalla, sitruunalla ja tillillä.
Ja nyt vaan silakkatarjousten perässä juoksemaan! Halvemmaksi tulee kun itse tekee. Resepteistä tuon Suutarinlohen ja tomaattisilakkahyytelön voi toteuttaa liotetusta ja peratusta sillistä. Siitä kokonaisesta. Näitä voi hätäpäissään valmistaa vaikka kala-allergiselle suvulle joululahjaksi.
Mutta nyt jälleen päin uusia vastoinkäymisiä! Halibazaidaa!!
Brändäsin tänä aamuna ajatuksen. Ihan sellaisen tavallisen ajatuksen, kun niitä ilmeisesti ainakin, jos maabrändityöryhmään on luottaminen, pitää brändätä! Jummarsiko kukaan? Siis brändäsin aamukahvin. Siitä tuli heti The Aamukahvi. Kun suomenkielessä ei ole määreistä artikkelia the, se piti lainata engelskasta. Mutta mitäpä väliä, suomihan on kohta sama kuin englanti, noin kielenä. Tässä The Aamukahvin ääressä onkin ihan mukava ajatella pumpulinpehmeitä lumiajatuksia ja sinisiä Havukka-ahon ajatuksia, kun kaamos on jo Utsjoella ängennyt päälle ja alkaa vetää tavan maantien ajelijankin mieltä kohti vitelikkoa. Mikäli aamuruuhkan ulosajouutisia seurailee, se onkin melko tiuhaa.
Toinen asia jonka brändäsin oli jouluvitutus. The Jouluvitutus. Se siis koskee meitä, jotka emme ole enää, jo, vielä tai muuten vaan, niin kutsuttuja jouluihmisiä. Aikoinaan yritin ylisuoriutua siitä minäkin. Olen päässyt suoriutumisestani yli. Nykyään kyllä vietämme joulua, mutten enää höyryä Ukko-Pekan lailla ympäriinsä haalimassa joulutarviketta ja joulusitäsuntätä. Kinkku ja joitain perinteisiä, meidän molempien jouluperinteisiin kuuluvaa tehdään ja se sitten siitä. Eikä hötkyillä. Aattona onkin sitten mukava heittää hesarit pöydältä, pyyhkiä pölyt ja kattaa kahdelle hengelle sellaiset eväät, että alta pois nisut ja männynkävyt.
Kolmannen brändäyksen suoritin ruffesti. Brändäsin Hallitun Mielialan Mataluuden kaiken tämän kirkuvan amerikkalaistyyppisen ilopilleriyden keskellä. On hienoa, jos löytyy muitakin mieli matalalla profiililla kulkevia, kuin minä. Perustelin tämän sillälailla, että kun on kärsinyt huonosta johtamistavasta, huonosta ruoansulatuksesta, vääristä ruokatottumuksista, huolimattomista lääkäreistä sekä paljon muusta, niin eikö olekin jumalaista saada ihan luvan kanssa pitää mielen matalalla? Ainakin pätkittäin. HMM -lyhenne on niin mukava, se kuvaa paitsi hymistelyä, hyminää myös Hallittua Mielen Mataluutta.
Voi ällöpirteille ihmisille perustella sitten: "Kiitos kysymästä, ei minua erityisemmin mikään vaivaa, olen vain HMM -viikoilla." Pirskahteleva energiapommi tästä hämmästymään. Ei syytä huoleen, aina voi käyttää selityskortin: "HMM on laillinen brändi. Se tarkoittaa, että voit hallitusti pitää muutaman päivän vapaan tästä tekopirteästä ja noudattaa ikiaikaista, suomalaista mentaliteettiä."
Neljänneksi ränttään tähän vähävaraisille suolletun reseptin tai reseptejä. Varpulla oli herraskaisempi ja perkeleesti kalliimpi. Tulostimella voi nämä sitten räntätä paperille. Että ei tarvitse läppäriä tai näyttöä keittiössä etikkaan sotkea, tai kalanperkeisiin.
Silakat on pieniä joulukaloiksi, mutta niistä saa oivallista apetta joulupöytään ja muulloinkin! Perkeet voi syöttää kissalle tai hapattaa ne hainsyöteiksi. Ketä nyt sattuu meripetojen houkuttelu innostamaan.
Suolasilakat
Mahdollisimman tuoreita, ehjiä silakoita 1-5kg (ne punaposkiset velttohyppelijät kalatiskissä tai pakkauksessa eivät ole enää tuoreita!Vaan vakavasti vainajia)
Asetellaan huuhtomatta astiaan kerroksittain, suolaa käytetään n. 150g kilolle. Kevyt paino asetetaan päälle, annetaan suolaantua n. 1-2 vuorokautta. Otetaan pois astiasta, valutetaan. Tämän jälkeen ne ladotaan vatsapuoli ylöspäin tiiviisti varsinaiseen suolausastiaan, kerrokset ristikkäin. Kerrosten väliin laitetaan suolaa, nyt 200g kiloa kohden. Näin saadaan hyvin säilyvää suolasilakkaa.
Suutarinlohi
½kg silakkafileitä
1rkl sokeria (ei, tämä ei tuhoa hiilaritietoista diettiäsi!)
1rkl suolaa
2 sipulia
½l mietoa etikkaa (n.5-10%)
pippuria(maustepippuria)
Silakkafileet ladotaan lasipurkkiin selät ylöspäin. Kerrosten väliin ripotetaan suola, sokeria, pippuria ja sipuliviipaleita. Päälle kaadetaan etikkaa, että ne peittyvät. Parin päivän päästä voidaan laittaa tarjolle.
Silakkasardiinit
½kg silakkafileitä
1tl suolaa
2tl sokeria
2 laakerinlehteä
10 maustepippuria
1 tl hienonnettua tilliä
Silakat ladotaan selkäpuoli ylöspäin kattilaan/kannelliseen uunivuokaan. Kerrosten väliin sirotellaan mausteita. Suljetaan tiiviisti (kernaasti saa tiivistää ruistaikinalla) kannella ja laitetaan uuniin noin 200 asteeseen, jossa saavat kypsyä n.½ tuntia. Tarjotaan kylminä. Tomaattiversion voi näistä tehdä, kun laitetaan kerrosten väliin myös tomaattipyrettä. 70g:n purkki riittää hyvin.
Tomaattisilakkahyytelö
1kg tuoretta silakkaa
½l vettä
suolaa
etikkaa
laakerinlehti
1 sipuli
tilliä
1dl tomaattisosetta
5 liivatelehteä
Perkaa silakat, suuremmat voi fileoida eli poistaa selkäruodon ja pään. Pienet silakat voi käyttää sellaisenaan. Kiehauta vesi ja mausteet. Laita silakat kattilaan, isommat kääryleiksi pyöräytettynä. Anna kypsyä kannen alla hiljaisella tulella. Nostele reikäkauhalla vuokaan. Siivilöi liemi ja sekoita siihen tomaattisose ja liivatteet, jotka sulatetaan hyvin sekoittaen. Kaada kalojen päälle ja anna hyytyä, kumoa vadille ja koristele mielesi mukaan, vaikkapa kananmunalla, sitruunalla ja tillillä.
Ja nyt vaan silakkatarjousten perässä juoksemaan! Halvemmaksi tulee kun itse tekee. Resepteistä tuon Suutarinlohen ja tomaattisilakkahyytelön voi toteuttaa liotetusta ja peratusta sillistä. Siitä kokonaisesta. Näitä voi hätäpäissään valmistaa vaikka kala-allergiselle suvulle joululahjaksi.
Mutta nyt jälleen päin uusia vastoinkäymisiä! Halibazaidaa!!
Kommentit