Kermaa. "Kermaa". Kermakkeita.

Ampukaa, jos toistelen itseäni.
Kummallista, kuinka sellainenkin asia, kuin antibioottikuuri tai särkylääkkeiden syöminen vaikuttaa kehon aineenvaihduntaan ankarasti. En ole aiemmin tullut edes ajatelleeksi moista.

Ennen sitä mentiin vatsakumpu edellä jääkaapilta pöytään ja siitä takaisin kollaamaan, mitä muut kaapit pitävät sisällään. Tai sitten hortoilin kauppapuodissa silmät pystyssä, että mitä kummaa herkkua ostaisi, jota voisi napsia joutessaan. Sillä en tehnyt oikeastaan muuta, kuin ajattelin ruokaa, söin sitä, tein ruokaa ja kaikki muu olikin sitten sivuseikka. Tämä kyllä oli oikeastaan aika pahasti karrikoitu esimerkki. Oikeastaan ihan hirvittävä pilakuva.

Totuushan on, että olen aina ollut enemmän tai vähemmän koukussa ruokaan. Sillä sen tekeminen on hyvin luovaa ja herkullisten makuyhdistelmien aikaansaaminen on palkitsevaa. Kaipa olen jäänyt jotenkin oraaliseen vaiheeseen…! Hyvä, etten siihen toiseen.

Nyt, kun olen raksinut viljatuotteista suurimman osan, siis lähes kaikki, pois, perunat sun muut sellaiset nykyruokavaliostani, niin ruoanlaitosta on tullut hauskempaa! Edelleen valioruokaan kuuluu sellaisia herkkuja, joita nimeltämainitsematon uskontokunta kielsi ehdottomasti syömästä.

Mutta: kun pälyilen hyllyissä näitä ns. kevyttuotteita, tuntuu hinta suorastaan riistolta. Sekä mitähän kaikkea kivaa on lisätty ko. kevyttuotteeseen. E –alkuisia herkkuja rutosti. Vaikeasti tavattavia, ulkomaankielisiä nimiä. Rasvat on poistettu ja korvattu näämmäs sokerilla tai muulla kivalla täyteaineella.

Otetaan nyt vaikka purkki ”kermaa” rasvaprossa 5%. Siinä on myös hiilihydraatteja enemmän kuin vispikermassa, ja niistä on valtaosa sokeria. Onneksi purnukassa EI lue, että kerma. Mutta antaa kuitenkin ymmärtää, että kerma, koska löytyy valikoimaluettelosta ”kermojen” alta. Mutta jos kerma sisältää muunnettua maissitärkkelystä, emulgointiaineita, stabilointiaineita, natriumsitraattia ja karrageenia, aromia ja väriä, niin onko se enää kermaa?!

No, koska pyrin käyttämään todellakin sellaisia tuotteita, joiden valmistusluettelossa ei ole kieltä rusetille vetäviä ainesosia, tai ne paljastuvat sellaisiksi, jotka ovat ns. luonnollisia aineita. Sokeristuvia hiilihydraatteja lukuun ottamatta. Glukoosi on sokeria, ja se ei kuulu lihatuotteisiin. Ei.
Savustaessa tarvitaan sokeria, muttei se sieltä savusta lihaan imeydy, tekee vain savustettavaan tuotteeseen hauskan pinnan.

Paikallinen ravitsemusliike, hitto soikoon, oli piilottanut soppaansa ällöjä nuudelinkappaleita. Yök.

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Minäkin kokeilin vähähiilihydraattista elämää, mutta syöppö kun olen, niin huonosti kävi. Aloin syömään tummaa suklaata, kermarahkaa ja juustoja aivan liian paljon (siis tolkuttomasti). Taas jälleen kerran pitäisi kehittää motivaatio uuteen, uljaaseen ja keveämpään elämään... Huh!
Nim. Syöppö, muttei vielä juoppo
MahaTar sanoi…
Syöppöpä hyvinnii, syöppö täälläkin! Sen huomasin, että mitä enemmän vedän hiilihydraatteja niin sen suurempi nälkä minulla on. Parhaiten olen saanut nälän pysymään vex mutustelemalla jotain "kuivalihaa" tai meetwurstia ja juustoja. Ei ole tehnyt mieli syöpötellä.

-Massu

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jussipussi.

Rillit kuumana!

Lihavat montunreunalle riviin -rattatatta- ja ongelma on ratkaistu