Hyllyvä selkäruoto

Voi kukkanen, tuossa kun käväisin toisessa päässä työpaikkaani, totesin rappuja kipaistessani, että selkäni hyllyy. Siis ihan totta! Ravasin raput vauhdilla alas ja totesin, että todellakin. Selkä on kuin aladobia. Siis ulkopuolelta.

Miettikääpä nyt omalle kohdallenne: selkänahka(-läski) elää omaa elämäänsä. Se tytäjää kävellessä vähän vähemmän huomattavasti, kovaa kävellessä (minä ei oikein pysty ravaamaan vaudilla tasamaalla) vähän enemmän ja rappuja alasmennessä lujaa, hytkyy ihan huolella. Yök.

Mahanahkassani on myös vähän samansorttista ilmiötä. Vyö on jo viimeisessä reiässä, siis siinä, jonka jouduin växäämään siihen vimosen tehdastekoisen reiän perään, mutta vyö EI kiristä. Vyön päälle nousee hassu uimarengas...

Arvatkaa, olenko siis hullussa vaiheessa. Nahka tulee perässä, kun minä kutistun sen sisällä. :P

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Luottoa, totuuksia ja tajutonta virtaa

Tässä sairauden vaiheessa, eli jossain vaiheessa ja joka tapauksessa, sitä joutuu ravitsemusterapeutille. Siis ra-vit-se-mus-te-ra-peu-til-le. Piti ihan tavata, kun on niin vaikea sisäistää tuo nimike. Jep. Olen siis menossa kartoittamaan ruokatottumuksiani kyseiselle matoselle. Totesin kyllä, että taidan vähän vielä siirtää asiaa etiäpäin. Ovella tuli sellainen tuntuma, että taitaa olla turha hänen työnsä, jos minun käyntinikin turhaksi jo ennen ajanvaraamistakin muuttuu. Tuli ensimmäinen erimielisyys heti siinä keskustellessa. Hän ei kuulemma usko koko hiilihydraattien vähentämiseen, koska kuitujen saanti ei ole siinä riittävän suurta. Kasvikset eivät sisällä kuitua, vaan vettä  ja vähähiilihydraattinen ei sovi kenellekkään painonpudotusruokavalioksi. Olo oli kuin olisi ollut H keskellä tietä...! HÄN pyhyydessään noudattaa vain virallisterveellistä.Vatsa ei toimi ilman KUITUJA. Kun kerroin, että kyllä minulla vatsa toimii ja voi hyvin, vaikken pahvilaatikoita pistelekään puuron...
Lue lisää

Ähinää ja puhinaa, eräänlainen sairaskertomus.

Kuva
Tässä edellisen postaukseni taustaa. Ja paljon muuta! Kivoja juttuja lekureista ja hoitohenkilökunnasta, joita tulen kertomaan taatusti pikku hiljaa lisää. Ihmisiähän hekin ovat, mutta vastuussa paljosta ja väärä vallankäyttö tuhoaa monta elämää totaalisesti tai sitten ei. Mutta tappelukseen joudut ihan väkisin, jos pidät kiinni oikeuksistasi tai vaadit tarkempia tutkimuksia. Ethän SINÄ voi tietää miten kehosi käyttäytyy! Varsinkaan, jos olet lihava ja vaihdevuosia odotteleva saati vielä sukupuolivammainen, nainen. Kitisevä menopaussipakkaus. Ei niitä kannata vakavasti ottaa. Luulotautia! Siis viime aikoina askeleni on hidastunut huolestuttavan paljon, ihan tässä viimeisen vuoden aikana. Kinoksissa nojailin lapioon pihisten kuin höyryveturi. Postiretkellä oli pakko pysähtyä ihailemaan maisemaa, vaikka vettä tuli kuin saavista kaataen. Kun jalka ei kantanut tai pikemminkin, ei jaksanut liikahtaa samaan malliin kuin ennen. Ennen mitä? No, vaikka kaksi vuotta sitten! Tai viisi! Eni...
Lue lisää

VASTAUS JUURESRESEPTIHAASTEESEEN!!

Uusi Musta julisti marraskuun "Paluu juureksiin" -kuukaudeksi. Minä otan osaa haasteeseen, mutta koska en lue ruokablogeja, joista osa ärsyttää suunnattomasti ja osa taas on mitäänsanomatonta hömppää. Siis en lue enää. Olen minä ruokablogeissa söhrännyt ihan kiitettävästi, juu. Tässä omassanikin on hupaisia sattumuksia kyökin puolelta. Ja olen yrittänyt niitä myös tänne jakoon laitella. En oikein tiedä, ketä tähän haastaisin? Lukijakuntaani kuitenkin varmaankin, ehkä vissiin! Tarttukaa haasteeseen ja kertokaa siitä sitten minullekin. Jookostakookosta? Nyt on tulossa siis TÄYTETYT PAPRIKAT! Paprikoita syöjien pääluvun mukaan, leikkaa "hattu" irti ja poista niistä sisuksesta valkeat osat ja siemenet. 4 keitettyä, keskikokoista punajuurta silppuna. Desi keitettyjä linssejä, värillä ei väliä, punajuuri hoitaa sen puolen. tuoretta chiliä 1-6 palkoa viipaleina (sen verran kuin sielusi tai muiden sielut sietää) pikkupala inkivääriä silppuna pari murskattua valkos...
Lue lisää