Ruffinoitu joulukalenteri alkaa tästä tänään.

Anja Kemikaalikimarassa heitti haasteen ryhtyä ruffeksi. Minähän olen ruffe. Vastasin Anjalle näin sanoen:

---lainaus alkaa---
Olen perin kyllästynyt ja kyllästetty, etten sanoisi ruffinoitu, sanaan BRÄNDI. Kaikki on niin brändättyä, niin brändättyä! Anopin tekohampaat varmasti putoavat pöydälle tätä sanaa karjalanmurteelle käännettäessä ja siitähän väkisin tulee "ränti".

Minä en haluaisi olla ränti. Tuskin nämä työryhmän vintiöt tajusivatkaan, että kansan syvissä riveissä syntyy vellontaa ja nauruntyrskeen lisäksi myös nyrkkiä puidaan taskussa. Jopa yleisönosastoihin räntätään arvostelevia kirjoituksia. Ränttääminenhän on siis painamista, painotuotteeseen.

Itse olen ruffi siinä suhteessa, että hanakasti vastarannankiiskeydyn, kun aletaan tarita yhtenä ja ainoana totuutena jonkun näkemystä. Oli se sitten Räsäsen Raamatulla näkemäelinten yläpuolelle tai kenen tahansa rasvapastorin tai kuitusaarnaajan Virsi oliviiöljylle ehken jopa Ylistys leivän iloille. Jo löytyy näppäimistöstä mieletön määrä niitä sanoja, joita en tiennyt sen uumenissa asuvankaan. Alan väännellä voiveistä haavassa.

En halua olla varsinaisesti ilkeä, halaan vain herätellä keskustelua, kaipaan kommentteja ja tuikkaan olkikupoja tuleen tuolloin tällöin. Ajoittain tyydyn horisemaan sinne päin. Mutta yritän olla unohtamatta sitä, että yksilönvapaus lienee meillä edelleen voimassa.

Yksilö on yksilö, yksi ihminen. Ihminen ajattelee, saa vaikutteita, kokeilee ja toimii, kuitenkin aina lähtökohta on, että toiminta koituu yksilön parhaaksi. Harvinaista mielestäni on, että yksilön näkövinkkelistä ensin tulee yhteisö ja sitten vasta yksilö itse. Toki sekin on mahdollista.

Mutta näin heti aamusta, tämä yksilö ruffinoi keittämänsä kahvin maukkauden ja kyseenalaistaa kahvinkeittimen puhtausasteen, kaivaa perkolaattorin kaapin uumenista, keittää sillä kupposen ja ihan omaksi ilokseen.

-Massu

ps. kopioin tämän vielä tuonne omaan pikku blogimaailmaanikin. Anjalle kiitos hienon ajatuksen jaosta! Ruffiruffi!
---lainaus päättyy---

Kyseenalaistan, siis olen. Jos en ole, en kyseenalaistakaan. Kippis. Kahveeta koneeseen, jotta herää. Kananmunasalaatti odottelee tuolla syöjäänsä.
Helppotekoinen kuin mikä: 1 rkl majoneesia, 2 kananmunaa silputtuna, pätkä kesäkurpitsaa kuutioina, porkkana kuutioina, mustapippuria myllystä, tuoretta tilliä, jos on, niin maun mukaan. Jälkkäriksi reipas marjakimara. Jo vain päivä lähtee käyntiin. Välillä jopa lapasesta.

Anille kiitos muistutuksesta, että kohta on joulu ja mitähän pukki tuo.

Kommentit

MahaTar sanoi…
En lupaa, että jokaisena päivänä tässä jouluvitutuskuussa laitan ilmiötä ylös tänne blogistaniaan.

-Massu
Hyvää jouluvitutusta toivotellen :) hyvä vitutus on melkoinen voimavara!
MahaTar sanoi…
Kyllä! Oivallinen oivallus, Ani! Kiitän ja toivotan sinullekin mukavaa jouluvitutuksen aikaa.

Oivallisen vitutuksen vallassa on tehty suuriakin tekoja. Ihan ilman muutosvastarintaa.

-Massu

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Luottoa, totuuksia ja tajutonta virtaa

Ähinää ja puhinaa, eräänlainen sairaskertomus.

VASTAUS JUURESRESEPTIHAASTEESEEN!!